24. huhtikuuta 2023

                                                                                                 Helmikuu 2023

 

Voisiko terveellinen ruoka olla edullisempaa kuin epäterveellinen?

Ylipaino ja lihavuus sekä näihin liittyvät kansansairaudet ovat merkittävä ongelma: joka neljäs aikuinen on lihava. Lihavuuden liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Myös lasten lihavuus on iso haaste. Lasten ruokavaliossa makeat maitotuotteet, sokeroidut murot voivat olla merkittäviä sokerinlähteitä. Karkeista ja limsoista puhumattakaan. Sokerin lisäksi haasteena ruokavaliossamme on suola ja kova rasva.

Koska lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja. Verotus on yksi väline vaikuttaa siihen, että ruokaympäristömme tukisi nykyistä terveellisempiä valintoja. Tupakan ja alkoholin verottaminen osoittaa, että verotuksella voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa on ollut tavoite terveyserojen kaventamiseksi ja yhtenä keinona terveysveron käyttöönotto. Toimenpiteiden edistäminen on harmillisesti jäänyt suurien mullistusten jalkoihin. Tehtävä on myöskin haasteellinen, vaikka hyviä malleja veropohjaksi on olemassa. Veron piiriin tulisi siis sisällyttää sokeri, suola sekä kovat rasvat erillään myytävinä sekä runsaasti näitä aineita sisältävät elintarvikkeet. Verottomana olisivat puolestaan valikoidut elintarvikkeet, jotka edistävät terveellistä ravitsemusta. Näitä olisivat hedelmät, marjat ja kasvikset. Myös kalan syönti lisääntyisi varmasti, jos sen hinta laskisi suhteessa lihaan.

Terveysveromalli kannattaisi toteuttaa laajasti, eli kaikkiin tuotteisiin. Tässä hyvänä pohjana on Sydänmerkki-kriteeristö, mikä pohjaa suomalaisiin ruokasuosituksiin. Muutos vaikuttaisi elintarviketeollisuuden resepteihin ja edistäisi tätä kautta terveellisempien tuotteiden tarjontaa.

Tällöin terveellinen olisi edullisempaa ja epäterveellinen kalliimpaa. Nyt tilanne on päinvastainen ja ihmisten käytettävissä olevan taloustilanteen kiristyessä. Siirrytään ruokakorissa enemmän katsomaan hintaa kuin terveellisyyttä.

 

 

Miten saadaan hoitojonot purettua kestävästi?

Hoitojonojen purkaminen on yksi tärkeimmistä hallitusohjelman tavoitteista. Tähän tarvitaan resursseja ja osaajia. Sen lisäksi tulee panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin. Hyvinvointialueilla on iso osaajapula erityisesti lääkäreistä ja hoitajista. Tätä painetta voisi purkaa muilla alan osaajilla mm. ravitsemusterapeuteilla ja liikunnan ammattilaisilla.

Suurin puute on ravitsemusterapeuttien viroista. Niitä ei ole perustettu riittävästi kuntiin eikä kuntayhtymiin. Nyt kaikkien ravitsemusterapeuttien siirryttyä hyvinvointialueiden sote-palveluihin on tärkeää, että ravitsemusterapeuttien työ ulottuu asiakkaiden elintapaohjaukseen ja ravitsemusterveyden edistämiseen ennaltaehkäisevästi. Lisäresurssien saaminen nimenomaan ravitsemusterapeuttien palkkaamiseen on yksi avain ratkaista resurssipulaa ja vahvistaa kansansairauksiemme ennaltaehkäisyä.

Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen RTY:n mukaan tarvitaan yksi ravitsemusterapeutti 20.000 asukasta kohden tulokselliseen ravitsemusohjaukseen ja -hoitoon. Laskelma perustuu mm. diabetes- ja sydänpotilaiden hoitoseurannan vahvistamiseen. Oleellista on, että resurssit ovat riittävät myös ennaltaehkäiseviin toimiin, niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Muutamaa aluetta ja kaupunkia lukuun ottamatta ei olla lähelläkään tätä suositusta.

Ravitsemusneuvontaa on tarjolla tänä päivänä hyvin monenlaista ja tasoltaan vaihtelevaa. Nämä palvelut ovat kaikki maksullisia. Tämä on johtanut osaltaan siihen, että ne ihmiset, jotka kipeimmin olisivat tarvinneet tutkimusnäyttöön ja arvioituihin menetelmiin perustuvaa ravitsemusohjausta eivät ole sitä saaneet. Lihavuus ja siihen sekä epäterveelliseen syömiseen liittyvät sairaudet ja toisaalta sairauksiin liittyvä vajaaravitsemus horjuttavat jo kohta koko yhteiskuntaamme.

Toiveena tulevaan hallitusohjelmaan on kirjaus kansallisesta lihavuusohjelmasta, mikä sisältäisi lukuisia toimenpiteitä. Orpon hallitusneuvotteluissa esitetty terveysperusteinenvero on yksi keino ohjata ihmisiä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden ostamista ja valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Liikunta tulee ottaa myös hallitusohjelmaan mukaan. Maallamme ei ole varaa menettää miljardeja euroja liikkumattomuuden ja epäterveellisen ravitsemuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Ihmiset tarvitsevat elintapaohjausta matalan kynnyksen palveluna. Vain tätä kautta hoitojonot eivät entisestään kasva. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet niin ravitsemuksen kuin liikunnan osalta on osoitettu kustannusvaikuttaviksi ja molemmat myös taloudellisesti edullisiksi toimiksi verrattuna sairauksien hoitoon. 

Hoitojonojen purkaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen samaan aikaan vaativat vankkaa lisärahoitusta sekä hallitusohjelmaan kirjauksia toteutettavista uudistuksista.

20. helmikuuta 2023

Aloitin työt Hyvinvointialue HYVIL Oy:ssä erityisasiantuntijana 1.1.2023. Työpaikkani sijaitsee edelleen  Kuntatalolla, (Toinen linja 14, 00530 Helsinki)

Toimenkuvaani kuuluu alueellisen hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen sekä terveydenhuollon ammattilaisten vaihto-ohjelman koordinointi Suomessa. Mikäli olet kiinnostunut asiasta voit lukea ohjelmasta lisää linkin kautta https://hope.be/hope-exchange-programme/ Toinen uusi tehtävä on Lääkevahinkovakuutuksen koordinointi hyvinvointialueiden osalta.


Tämä nettisivuni on henkilökohtainen, missä julkiasen kirjoittamiani blogeja