Onko elämää soten jälkeen?

Monet miettivät, ehtivätkö sote-lait eduskunnassa päätökseen. Mitä jos aika loppuu kesken? Itse en koe soten kaatumista katastrofina, koska eri puolilla Suomea on kehitetty julkisia palveluita. Ne maakunnat, jotka ovat tehneet vapaaehtoisen kuntayhtymämallin voivat jatkaa kehittämistyötään omalla johtamisjärjestelmällään. Muiden maakuntien mm. Etelä-Pohjanmaan tulee ratkaista nopeasti, miten jatketaan, ettei julkisten palveluiden kehittäminen ja johtaminen pysähdy. Neljän vuoden aikana on kehittämistyötä tehty erilaisten hankkeiden pohjalta. Kaikki ne hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat siirrettävissä tulevaan sote-uudistusmalliin, mikä se sitten tulevaisuudessa onkaan. Toivon, että pääpaino on vahvasti julkisella sektorilla sen johtamisessa ja kehittämisessä. Nyt on jo huomattu, että yksityissektori ei ole kiinnostunut laajasta vastuusta monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta.  

Etelä-Pohjanmaalla perusterveydenhuollossa on meneillään osittain Sitran rahoittama ”liiga-valmennus”, missä palveluita kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Uskon, että mielikuva muuttuu tai on jo muuttunut kankeasta ja ankeasta terveyskeskuksesta asiakkaan tarpeet laajasti huomioivaksi palvelupisteeksi. Alueen kaikki terveyskeskukset ovat tässä kehittämistyössä mukana. Yhteisiä prosesseja on hiottu siten, että asiakas/ asukas saa hyvää palvelua eri puolilla aluetta. Terveyskeskusten saama palaute on jo nyt hyvää. Suurin haaste onkin ajan saaminen hoitajalle tai lääkärille. Miten tämä ratkaistaan?

Ainoa kestävä ratkaisumalli on, että ihmisten palveluihin panostetaan rahaa, resursseja ja osaamista. Tällöin ihmiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä ja se tuo säästöjä. Nyt tarvitaan lisää koulutuspaikkoja sekä lääkäreille ja sairaanhoitajille. Koulutuspaikkojen lisäämistä tarvitaan myös työntekijöiden eläköitymisen vuoksi. Terveyden ja sosiaalihuollon opiskelupaikat ovat erittäin suosittuja. Hakijoita on joka vuosi kaksinkertainen määrä opiskelupaikkoihin nähden. Hoitajien osalta soveltuvuuskokeet ovat palautettu muutamien vuosien jälkeen, mikä tehostaa osaltaan ammatinvalinnan ohjausta.

Julkisuudessa vellovat uutisoinnit yksityisten hoivalaitosten laiminlyönneistä ovat avanneet monien silmät hoivalaitosten arjesta. Kuntien vaikea talous on houkuttanut ulkoistamaan palveluita ja se on luonut suuremmat markkinat mihin kansainväliset terveysjätit ovat halunneet tarttua. Suuret firmat pärjäävät hintakilpailussa hyvin, jolloin ne ovat päässeet markkinoille syöden samalla pieniä kilpailijoita pois. Aitoa kilpailua on jatkossa vaikea saada, koska monopolit ovat jakaneet markkinat. Kunnissa hankintalaki edellyttää kilpailuttamaan kakki palvelut. Hankintalakia tuleekin muuttaa siten, että ihmisten palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Tulevaisuudessakin tarvitaan myös yksityisiä toimijoita, mutta pelisäännöt tulee laatia selkeiksi ja läpinäkyviksi. Tulosta ei voida ottaa hoitajien selkänahasta tai tarjoamalla asiakkaille ala-arvoista palvelua.

Tarja Tenkula

ylihoitaja

sdp:n kansanedustajaehdokas