5. marraskuuta 2020

Soteuudistus ja korona

 

Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnallisen sote-uudistuksen Kick Off-tilaisuus pe 23.10.20, missä osallistujana oli paljon sote-ammattilaisia, järjestöjen toimijoita sekä myös päättäjiä ja johtajia. Sote-uudistusta lähdetään nyt viemään käytännön tasolla eteenpäin. Kyseessä on iso yhteiskehittäminen, mihin tarvitaan kaikki mukaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi eli oikea aikaiset palvelut asiakkaalle.

 

Tämä on kolmas sote-malli, missä itse olen mukana. Ensimmäinen oli Erityisvastuualue, ERVA-malli, mikä lähti yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvasta sote-alueista. Seuraava oli maakunta-malli, missä keskussairaalat olivat keskiössä. Lisähaasteeksi tuli, että samaan aikaan haluttiin kehittää myös muuta valtion aluehallinnon ja muun maakuntahallinnon mukaan ottamista soteen. Kuten tiedämme nämä edelliset uudistukset eivät toteutuneet.  Kehittämistyön näkökulmasta voi ajatella, että kaikki kierrokset ovat olleet tärkeitä. ERVA-mallissa luotiin pohja Yhteistoiminta-alueista (YTA), jolloin estettiin yliopistosairaaloiden kilpailu keskenään ja keskitettiin korkein lääketieteellinen osaaminen eri yliopistosairaaloihin. Myös perusterveydenhuollon kehittämiseen ERVA-alueilla saatiin uudenlaista vertaistukea ja vertaisarviointia. Hyödyt maakunta-mallista jäivät Etelä-Pohjanmaalla vähäiseksi, koska yhteinen tahto puuttui ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntayhtymää ei saatu synnytettyä.

 

Nyt käynnistynyt peruspalveluita vahvistavalla mallilla on varmastikin parhaimmat mahdollisuudet onnistua. Aikaisemmat mallit ovat lähteneet organisaatioiden intresseistä, mutta tässä uudistuksessa lähdetään asiakkaasta ja hänen tarvitsemistaan palveluista.

Tässäkin mallissa on paljon haasteita, koska peruspalveluita toteutetaan hyvin eri tavoin eri alueilla. Miten asiakkaan näkökulmasta oikea aikaisuus ja saavutettavuus toteutuvat tasa-arvoisesti? Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon kehittämistyötä yhtenäisten toimintatapojen saamiseksi. Liikkuvia palveluita on vain kotihoito ja kotisairaanhoito. Tämän ajan haaste on saada digipalvelut toimimaan ja ohjaamaan asiakasta oikeaan aikaan palveluihin.

 

Kaatuuko tämä sote-valmistelumalli nyt koronaan, kun sote-ammattilaisten työpanos menee koronan ennalta ehkäisyyn, jäljittämiseen ja hoitamiseen? Tämä on tietenkin riski, mutta toisaalta korona on osoittanut, miten haavoittuva yhteiskuntamme on pandemioiden iskiessä. Suomi on selvinnyt kokonaisuudessaan hyvin verrattuna moniin Euroopan maihin. Tästä on kiittäminen Suomen hallitusta, joka on ottanut velkaa jakaakseen rahaa niin yrityksille kuin kunnille. Työtä pitää jatkaa, jotta tuki kohdistuisi oikein.

 

 

 

 

 

 

 

11. elokuuta 2020

YT- menettelyiden kustannushyödyt tuovat yleensä vain tilapäisen säästön

 

 

Seinäjoen kaupunki on päättänyt käynnistää koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut erittäin haasteelliseen aikaan. Korona on nostamassa uudelleen päätään tai siihen on ainakin varauduttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on paiskinut hullun lailla töitä koko kevään estääkseen Koronan leviämisen alueellemme. Monen pitkäaikaissairaan normaalit kontrolliajat ovat jääneet väliin ja riskinä on ongelmien kasautuminen. Perusterveydenhuollon puolella lomautusten tuoman vaje mm. lääkäreiden vastaanotto-ajoissa paikataan ostolääkäreillä, mikä on kalliimpaa ja hoidon jatkuvuutta haittaava, koska hoitotakuu edellyttää vastaanotto aikojentarjoamista. Seinäjoen kaupunki on alibudjetoinut jo vuosia sote-rahoituksensa. Viime kaudella odotettiin maakunnan tulevan ja sitä kautta tuovan tarpeellisen rahoituksen palveluiden tuottamiseen per asukas. Näin ei käynytkään.

 

Opettajat ovat myös ammattikuntana olleet Korona-talkoissa. He ovat toteuttaneet etäopetusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki- ja erityisopetusta ei tietenkään Koronan vuoksi voitu tarvitseville tarjota, joten kirittävää on paljon nyt syksyn aikana. Tähän Seinäjoki onkin saamassa lisärahoitusta. Opetusministeri Li Anderssonin ilmoitus, että kunnilta voidaan periä Korona tuki pois, mikäli kunta lomauttaa opettajia. Tähän Heikki Vierula kommentoi tuoreeltaan Ilkka-Pohjalaisessa, että saatu tuki kohdennetaan Seinäjoen kaupungissa erityistä tukea vailla oleville lapsille. Itse koen asiassa kuitenkin suuren huolenaiheen päteekö ”selvitys” ministeriössä?

 

Todelliset säästöt kunnissa ja kuntayhtymissä tulee rakenteita muuttamalla ja hoitoketjuja tiivistämällä. Hyvänä esimerkkinä on osaamiskeskus, kuntayhtymä Eskoo, missä puolessa vuodessa on uudistettu organisaatiota, laadittu uusi strategia, vähennetty henkilökuntaa pysyvästi mm. liiketoimintasiirroin. Eskoossa on käyty YT neuvottelut yhteisymmärryksessä ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyys on käyty läpi tiiviisti työntekijöiden, johdon ja luottamushenkilöiden kanssa.

 

Maltti olisi nyt valttia Seinäjoen kaupungissa! Toivon, että lomautuksia katsottaisiin kokonaistaloudelliselta kannalta. Rakenteellisiin muutoksiin ja kehittämiseen on juuri nyt saatu alueelle sote-hankerahoitusta. Olisiko tämä se oikea tie edetä asiassa?


27. maaliskuuta 2020

Pidetään toivoa yllä näinä vaikeina aikoina!




Elämme varsin poikkeuksellista aikaa Suomessa. Ulkorajat ovat kiinni ja jopa Suomen sisällä Uusimaa eristetään muusta maasta. Lapseni (nuoret aikuiset) jäävät rajan toiselle puolen ja se hieman mietityttää henkisesti.

Me kaikki olemme nyt uuden tuntemattoman edessä. Koronavirus on muuttanut työtapojamme jo nyt vähintään väliaikaisesti, ehkä osittain jopa pysyvästi. Kokoukset, palaverit toteutetaan etänä. Etäkokoukset ovat toimineet yllättävän hyvin. Monia vähemmän tärkeitä asioita on karsiutunut pois ja kalenteri tyhjentynyt.
Nyt on ollut aikaa ulkoilla ja kevät on alkamassa. Auringonvaloa tulvii aina vaan enemmän – viikonloppuna siirrytään kesäaikaan, mikä kertoo virallisesti kevään alkaneen. Taloudellisia uhkakuvia leijuu ilmassa ja pelko tulevasta. Toivoa ei saa menettää!

Haastankin meidät kaikki näkemään tämän vaikean tilanteen myös mahdollisuutena: voiko koronaviruksesta seurata myös jotain hyvää?