Uusi kevät, uudet tuulet! Kiitos Aksilan kehittäjätiimi, työkaverini #epshp!
20. helmikuuta 2021
Aloitan työn erityisasiantuntijana Kuntaliitossa 1.3.2021
15. helmikuuta 2021
Yhteisöllisyys, osallisuus, korona ja kuntavaalit
Korona aikana yhteisöllisyyden kaipuu on noussut arvoon
arvaamattomaan. Ihmiset joilla on perhe ovat paremmassa asemassa kuin yksin
asuvat perheettömät, joiden yhteisö on rakentunut työyhteisöstä, seurakuntayhteisöstä
taikka torikahvila yhteisöstä. Kuuluessamme johonkin yhteisöön; olemme osa
jotain isompaa kokonaisuutta, millä on merkitys.
Etelä-Pohjanmaa on aktiivisten järjestöjen luvattu maa. Vanha
kökkä-kulttuuri elää ja kukoistaa. Järjestöt ovat se liima, mikä liimaa
ihmisiä, yhteiskuntaa, kuntaa, palvelujärjestelmää yhteen vertaistuellaan
”ihminen ihmiselle”. Olen iloinen, että monet seurat, seurakunnat ja
vapaaehtoiset ihmiset ovat olleet korvaamaton apu erityisesti ikäihmisille
korona aikana. Nämä vapaaehtoiset ovat toimittaneet kauppakassin lisäksi
tärkeän viestin vastaanottajalleen – olet tärkeä. Tunne merkityksellisyydestä
rakentuu pienistä läsnä olevista hetkistä, jolloin ahdistus ja pelot
hälvenevät. Kaikki vapaaehtoistoiset kertovat aina saavansa enemmän kuin
antavansa.
Kuntavaalit tulisi olla yhteisöllisyyttä lisäävä kokemus,
missä kaikki kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan millaista kaupunkia rakennetaan
yhdessä. Kuntapolitiikka on lähidemokratia, missä kaikki ovat ”samassa
veneessä”. Valtuutetut asuvat ja elävät samassa yhteisössä, kaupungissa muiden
kuntalaisten kanssa. Miten voisimme lisätä yhteisöllisyyttä korona-aikana?
Nopea vastaus on tietenkin virtuaalisesti. Suomi onkin tehnyt digi-loikan puolessa
vuodessa, joten virtuaalisia työkaluja löytyy. Haaste silti on, että miten päästään
aitoon vuorovaikutukseen ehdokkaiden, puolueiden ja kansalaisten kesken
digitaalisesti? Kaikilla ei ole tietotaitoa/ laitteita osallistua
virtuaalikeskusteluihin. Kuntavaaleissa keskustellaan aina paikallisista
asioista ja siksi keskustelijoina tulee olla omat paikalliset ihmiset,
ehdokkaat ja kuntalaiset. Vaalit pakottavat ehdokkaat jalkautumaan eri puolelle
kaupunkia ja kohtaamaan (turvavälein) kuntalaisia. Tunne siitä, että kaikki
pääsevät keskustelemaan ja vaikuttamaan on tärkeää osa yhteisöllisyyden
tunnetta ja pidämme kaikki mukana oman kaupunkimme kehittämisessä.
EPSHP:n Perhetalon ja Seinäjoen kaupungin perhekeskus Aalloko saman katon alle?
Seinäjoen kaupungin neuvolapalvelut ovat tällä hetkellä
Huhtalantie 10 kiinteistön viereisessä parakissa. Uuden perhekeskus Aallokon
suunnittelu on meneillään. Samoin erikoissairaanhoidon lasten osastot ja
poliklinikka on myös parakissa keskussairaalan vieressä. Uuden lasten – ja
naisten tautien yhteisrakennus Perhetalon suunnittelu nykyisten synnytyssalien
läheisyyteen on myös käynnissä. Tämä on erikoissairaanhoidon sisäisten
toimintojen kannalta järkevää, että lasten erikoislääkärit toimivat
synnytyssalien välittömässä läheisyydessä.
Nyt kun Aallokon rakentamiseen on tullut viive, johtuen
paikan vaihdoksesta asemalle, valtion tonttikauppojen hitaudesta ja sitä kautta
aseman seudun suunnittelu haasteista. Voisiko tilanteen arvioida vielä uudelleen
ja yhdistää nämä kaksi hanketta yhteen? Sairaalanmäellä on tonttimaata, joten
se ei olisi esteenä. Tämä olisi raskaana olevien äitien
näkökulmasta järkevää, koska riskisynnyttäjät joutuvat käymään äitipoliklinikka
kontrolleissa normaali äitiysneuvoloiden lisäksi. Synnytyssalien kätilöt
olisivat lähellä ja synnytyspelkoiset voisivat helposti olla yhteydessä
erityiskysymysten osalta suoraan kätilöihin. Erilaisten perhevalmennusryhmien
vetäminen samoissa tiloissa olisi sujuvaa.
Aallokon ja Perhetalon yhteissuunnittelu- ja rakentaminen
säästäisi yhteisiä verorahoja runsaasti. Uudenlainen kokonaisvaltainen
perhekeskus olisi vetovoimainen osaamiskeskus, jollaista tarvitaan alueelle
koordinoimaan hoitoketjuja ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä.
Y-talo (missä on yhteispäivystys) suunniteltiin yhteistyössä
Seinäjoen kaupungin ja erikoissairaanhoidon kanssa yhteiseksi. Yhteissuunnittelu
ei taannut yhteistä toimintaa, mikä on tietenkin ymmärrettävää, kun tiloissa
toimi kahden organisaation henkilökuntaa. Työntekijöitä johdettiin eri
ohjeistuksin ja molemmilla oli erilainen toimintakulttuuri. Päivystysasetuksen
tultua voimaan 2019 Y-talossa toimii vain yksi yhteinen päivystys. Seinäjoen
kaupungin kustannukset nousivat yhteispäivystyksen myötä 11 milj. euroa, mikä
oli ennustettavissa. Kustannusten hillitsemiseksi Seinäjoen tulee panostaa
varhaisempiin palveluihin, että päivystyksestä haetaan vain päivystyksellistä
apua.
Olisiko harkinnan paikka uudelle kaupunginjohtajalle ja
uudelle sairaanhoitopiirin johtajalle käydä Aallokon ja Perhetalon
yhteissuunnittelu läpi. Tässä yhteishankkeessa molemmat säästäisivät rahaa.