Miten ratkaistaan hoitajapula?

Suomessa on suuri hoitajapula. Erityisesti terveydenhuolto kärsii pahenevasta sairaanhoitajapulasta. Vakituisiin virkoihin vielä saadaan työntekijöitä, mutta sijaisuudet jäävät usein täyttämättä. Suomessa on tällä hetkellä 70.000 koulutettua sairaanhoitajaa muissa tehtävissä tai ulkomailla. Vaasan rannikolta on helppo lähteä Ruotsiin tai Norjaan, missä palkat ovat kaksin tai kolminkertaiset. Monet käyvät ”tienaamassa” ja palaavat ehkä myöhemmin takaisin, mutta osa koulutetuista hoitajista jää ulkomaille.

Virosta on vastaavasti tullut pääkaupunki seudulle paljon hoitajia paremman palkan vuoksi ja he ovat paikanneet siellä olevaa hoitajapulaa. Kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta on pyritty saamaan koulutettuja hoitajia ovat olleet hyviä. Hoitajien pysyminen pimeässä Pohjolassa on ollut haaste.

Miten saataisiin sairaanhoitajat pysymään Suomessa ja ammatissaan? Nopeasti voi luetella työelämässä olevat haasteet: kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne, alhainen palkka työn vaativuuteen nähden, osaamista ja kouluttautumisesta ei hyödynnetä/ palkita työelämässä.

Voiko eduskunta vaikuttaa näihin asioihin – kyllä voi!

Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 on vastaus siihen, että hoitajien työmäärän minitaso on määritelty. Tällöin kiire ja riittämättömyydentunne vähenee. Palkka on myös tärkeä, mutta mielekkäällä tavalla tehty työ palkitsee monia.

Hoitoalalle on edelleen kaksinkertainen määrä hakijoita, joten hoitajien lisäkoulutus on myös tärkeää. Väestön vanheneminen ja hoitajien eläköityminen pahentavat hoitajapulaa.

Tähän asiaa tulee tarttua välittömästi!

Tarja Tenkula

sairaanhoitaja, TtM, ylihoitaja

Seinäjoen valtuuston jäsen

Eduskuntavaaliehdokas, SDP

Sote kaatui – menivätkö valmistelurahat hukkaan?

Nykyinen Sote-malli kaatui. Moni varmasti miettii, menivätkö valmistelurahat hukkaan?

Osa rahoista varmastikin meni hukkaan, mutta myös hyvää kehittämistyötä saatiin perustasolla aikaan. ammattilaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa. Tämä yhteiskehittäminen ammattilaisten, järjestöihmisten ja asiakkaiden kanssa tehtiin, on merkityksellistä ja tärkeää.

Lape-hanke, missä lasten ja perheiden palvelut kootaan yhteen - on ollut tärkeä hanke, mitä tulee jatkaa. Käytännön ongelmana on ollut erilaisten toimijoiden suuri määrä lasten ja perheiden ympärillä. Vahva halu – ja tahtotila kunnissa ja alueella on tukea paremmin lapsia ja perheitä, joten tästä on hyvä jatkaa.

I & O- hanke, missä kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa. Tätäkin työtä tulee jatkaa aktiivisesti, yhteisen vision pohjalta kunta- ja yhteistoiminta-alueittain. Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin ja maakunnan sisällä alueelliset erot ovat suuria.

STM:n terveyttä edistävissä kehittämishankkeissa, jotka ovat olleet myös osana sote-valmistelua. Saatiin hyviä käytäntöjä mm. vaikuttavien elintapaohjauksen saralla. Hankkeissa keskiössä on ollut asiakas ja hänen hyvinvointinsa. Toiminta-malleja tulee jatkaa, olipa sote-malli mikä hyvänsä.

Kaikissa edellä esitetyissä hankkeissa on opittu tuntemaan eri toimijoita yli organisaatio rajojen. Alueen toimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi ja yhteiskehittäminen pääsi hyvään alkuun. 

Eduskunnan jäädessä vaalilomalle, keskustelut tulevaisuuden sote-uudistuksesta siirtyvät vaalikentille. Vaalit ovatkin oivallinen hetki kuulla ja keskustella ihmisten toiveista ja tarpeista kaikkien palveluiden osalta. SDP:n esittämä sote-kuntamalli tukee loistavasti hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä, koska tähän HYTE-työhön tarvitaan mukaan kaikki kunnan toimialat. Näin nyt saadut hyvät toimintamallit ja kehittämistyö ei valu hukkaan.

Tarja Tenkula

Terveystieteiden maisteri

Kansanedustaja ehdokas, SDP

Seinäjoki

Onko elämää soten jälkeen?

Monet miettivät, ehtivätkö sote-lait eduskunnassa päätökseen. Mitä jos aika loppuu kesken? Itse en koe soten kaatumista katastrofina, koska eri puolilla Suomea on kehitetty julkisia palveluita. Ne maakunnat, jotka ovat tehneet vapaaehtoisen kuntayhtymämallin voivat jatkaa kehittämistyötään omalla johtamisjärjestelmällään. Muiden maakuntien mm. Etelä-Pohjanmaan tulee ratkaista nopeasti, miten jatketaan, ettei julkisten palveluiden kehittäminen ja johtaminen pysähdy. Neljän vuoden aikana on kehittämistyötä tehty erilaisten hankkeiden pohjalta. Kaikki ne hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat siirrettävissä tulevaan sote-uudistusmalliin, mikä se sitten tulevaisuudessa onkaan. Toivon, että pääpaino on vahvasti julkisella sektorilla sen johtamisessa ja kehittämisessä. Nyt on jo huomattu, että yksityissektori ei ole kiinnostunut laajasta vastuusta monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta.  

Etelä-Pohjanmaalla perusterveydenhuollossa on meneillään osittain Sitran rahoittama ”liiga-valmennus”, missä palveluita kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Uskon, että mielikuva muuttuu tai on jo muuttunut kankeasta ja ankeasta terveyskeskuksesta asiakkaan tarpeet laajasti huomioivaksi palvelupisteeksi. Alueen kaikki terveyskeskukset ovat tässä kehittämistyössä mukana. Yhteisiä prosesseja on hiottu siten, että asiakas/ asukas saa hyvää palvelua eri puolilla aluetta. Terveyskeskusten saama palaute on jo nyt hyvää. Suurin haaste onkin ajan saaminen hoitajalle tai lääkärille. Miten tämä ratkaistaan?

Ainoa kestävä ratkaisumalli on, että ihmisten palveluihin panostetaan rahaa, resursseja ja osaamista. Tällöin ihmiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä ja se tuo säästöjä. Nyt tarvitaan lisää koulutuspaikkoja sekä lääkäreille ja sairaanhoitajille. Koulutuspaikkojen lisäämistä tarvitaan myös työntekijöiden eläköitymisen vuoksi. Terveyden ja sosiaalihuollon opiskelupaikat ovat erittäin suosittuja. Hakijoita on joka vuosi kaksinkertainen määrä opiskelupaikkoihin nähden. Hoitajien osalta soveltuvuuskokeet ovat palautettu muutamien vuosien jälkeen, mikä tehostaa osaltaan ammatinvalinnan ohjausta.

Julkisuudessa vellovat uutisoinnit yksityisten hoivalaitosten laiminlyönneistä ovat avanneet monien silmät hoivalaitosten arjesta. Kuntien vaikea talous on houkuttanut ulkoistamaan palveluita ja se on luonut suuremmat markkinat mihin kansainväliset terveysjätit ovat halunneet tarttua. Suuret firmat pärjäävät hintakilpailussa hyvin, jolloin ne ovat päässeet markkinoille syöden samalla pieniä kilpailijoita pois. Aitoa kilpailua on jatkossa vaikea saada, koska monopolit ovat jakaneet markkinat. Kunnissa hankintalaki edellyttää kilpailuttamaan kakki palvelut. Hankintalakia tuleekin muuttaa siten, että ihmisten palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Tulevaisuudessakin tarvitaan myös yksityisiä toimijoita, mutta pelisäännöt tulee laatia selkeiksi ja läpinäkyviksi. Tulosta ei voida ottaa hoitajien selkänahasta tai tarjoamalla asiakkaille ala-arvoista palvelua.

Tarja Tenkula

ylihoitaja

sdp:n kansanedustajaehdokas