27. maaliskuuta 2020

Pidetään toivoa yllä näinä vaikeina aikoina!




Elämme varsin poikkeuksellista aikaa Suomessa. Ulkorajat ovat kiinni ja jopa Suomen sisällä Uusimaa eristetään muusta maasta. Lapseni (nuoret aikuiset) jäävät rajan toiselle puolen ja se hieman mietityttää henkisesti.

Me kaikki olemme nyt uuden tuntemattoman edessä. Koronavirus on muuttanut työtapojamme jo nyt vähintään väliaikaisesti, ehkä osittain jopa pysyvästi. Kokoukset, palaverit toteutetaan etänä. Etäkokoukset ovat toimineet yllättävän hyvin. Monia vähemmän tärkeitä asioita on karsiutunut pois ja kalenteri tyhjentynyt.
Nyt on ollut aikaa ulkoilla ja kevät on alkamassa. Auringonvaloa tulvii aina vaan enemmän – viikonloppuna siirrytään kesäaikaan, mikä kertoo virallisesti kevään alkaneen. Taloudellisia uhkakuvia leijuu ilmassa ja pelko tulevasta. Toivoa ei saa menettää!

Haastankin meidät kaikki näkemään tämän vaikean tilanteen myös mahdollisuutena: voiko koronaviruksesta seurata myös jotain hyvää?



1. huhtikuuta 2019

Miten ratkaistaan hoitajapula?



Suomessa on suuri hoitajapula. Erityisesti terveydenhuolto kärsii pahenevasta sairaanhoitajapulasta. Vakituisiin virkoihin vielä saadaan työntekijöitä, mutta sijaisuudet jäävät usein täyttämättä. Suomessa on tällä hetkellä 70.000 koulutettua sairaanhoitajaa muissa tehtävissä tai ulkomailla. Vaasan rannikolta on helppo lähteä Ruotsiin tai Norjaan, missä palkat ovat kaksin tai kolminkertaiset. Monet käyvät ”tienaamassa” ja palaavat ehkä myöhemmin takaisin, mutta osa koulutetuista hoitajista jää ulkomaille.
Virosta on vastaavasti tullut pääkaupunki seudulle paljon hoitajia paremman palkan vuoksi ja he ovat paikanneet siellä olevaa hoitajapulaa. Kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta on pyritty saamaan koulutettuja hoitajia ovat olleet hyviä. Hoitajien pysyminen pimeässä Pohjolassa on ollut haaste.
Miten saataisiin sairaanhoitajat pysymään Suomessa ja ammatissaan? Nopeasti voi luetella työelämässä olevat haasteet: kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne, alhainen palkka työn vaativuuteen nähden, osaamista ja kouluttautumisesta ei hyödynnetä/ palkita työelämässä.
Voiko eduskunta vaikuttaa näihin asioihin – kyllä voi!
Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 on vastaus siihen, että hoitajien työmäärän minitaso on määritelty. Tällöin kiire ja riittämättömyydentunne vähenee. Palkka on myös tärkeä, mutta mielekkäällä tavalla tehty työ palkitsee monia.
Hoitoalalle on edelleen kaksinkertainen määrä hakijoita, joten hoitajien lisäkoulutus on myös tärkeää. Väestön vanheneminen ja hoitajien eläköityminen pahentavat hoitajapulaa.
Tähän asiaa tulee tarttua välittömästi!

Tarja Tenkula
sairaanhoitaja, TtM, ylihoitaja
Seinäjoen valtuuston jäsen
Sote-lautakunnan puheenjohtaja










8. maaliskuuta 2019

Sote kaatui – menivätkö valmistelurahat hukkaan?



Nykyinen Sote-malli kaatui. Moni varmasti miettii, menivätkö valmistelurahat hukkaan?
Osa rahoista varmastikin meni hukkaan, mutta myös hyvää kehittämistyötä saatiin perustasolla aikaan. ammattilaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa. Tämä yhteiskehittäminen ammattilaisten, järjestöihmisten ja asiakkaiden kanssa tehtiin, on merkityksellistä ja tärkeää.
Lape-hanke, missä lasten ja perheiden palvelut kootaan yhteen - on ollut tärkeä hanke, mitä tulee jatkaa. Käytännön ongelmana on ollut erilaisten toimijoiden suuri määrä lasten ja perheiden ympärillä. Vahva halu – ja tahtotila kunnissa ja alueella on tukea paremmin lapsia ja perheitä, joten tästä on hyvä jatkaa.
I & O- hanke, missä kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa. Tätäkin työtä tulee jatkaa aktiivisesti, yhteisen vision pohjalta kunta- ja yhteistoiminta-alueittain. Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin ja maakunnan sisällä alueelliset erot ovat suuria.
STM:n terveyttä edistävissä kehittämishankkeissa, jotka ovat olleet myös osana sote-valmistelua. Saatiin hyviä käytäntöjä mm. vaikuttavien elintapaohjauksen saralla. Hankkeissa keskiössä on ollut asiakas ja hänen hyvinvointinsa. Toiminta-malleja tulee jatkaa, olipa sote-malli mikä hyvänsä.
Kaikissa edellä esitetyissä hankkeissa on opittu tuntemaan eri toimijoita yli organisaatio rajojen. Alueen toimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi ja yhteiskehittäminen pääsi hyvään alkuun. 
Eduskunnan jäädessä vaalilomalle, keskustelut tulevaisuuden sote-uudistuksesta siirtyvät vaalikentille. Vaalit ovatkin oivallinen hetki kuulla ja keskustella ihmisten toiveista ja tarpeista kaikkien palveluiden osalta. SDP:n esittämä sote-kuntamalli tukee loistavasti hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä, koska tähän HYTE-työhön tarvitaan mukaan kaikki kunnan toimialat. Näin nyt saadut hyvät toimintamallit ja kehittämistyö ei valu hukkaan.

Tarja Tenkula
Terveystieteiden maisteri
Kansanedustaja ehdokas, SDP
Seinäjoki