Aloitan työn erityisasiantuntijana Kuntaliitossa 1.3.2021

 Uusi kevät, uudet tuulet! Kiitos Aksilan kehittäjätiimi, työkaverini #epshp!

Otan vastaan

Kuntaliitto - Kommunförbundet

sote-yksikössä erityisasiantuntijan tehtävän maaliskuusta alkaen.

Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisyksikkö Aksilassa pitkään tehty työ jatkuu osaltani kansallisella tasolla. #yhteistyö #hyte #sote

Kuva: EPSHP

Yhteisöllisyys, osallisuus, korona ja kuntavaalit

 

Korona aikana yhteisöllisyyden kaipuu on noussut arvoon arvaamattomaan. Ihmiset joilla on perhe ovat paremmassa asemassa kuin yksin asuvat perheettömät, joiden yhteisö on rakentunut työyhteisöstä, seurakuntayhteisöstä taikka torikahvila yhteisöstä. Kuuluessamme johonkin yhteisöön; olemme osa jotain isompaa kokonaisuutta, millä on merkitys.

Etelä-Pohjanmaa on aktiivisten järjestöjen luvattu maa. Vanha kökkä-kulttuuri elää ja kukoistaa. Järjestöt ovat se liima, mikä liimaa ihmisiä, yhteiskuntaa, kuntaa, palvelujärjestelmää yhteen vertaistuellaan ”ihminen ihmiselle”. Olen iloinen, että monet seurat, seurakunnat ja vapaaehtoiset ihmiset ovat olleet korvaamaton apu erityisesti ikäihmisille korona aikana. Nämä vapaaehtoiset ovat toimittaneet kauppakassin lisäksi tärkeän viestin vastaanottajalleen – olet tärkeä. Tunne merkityksellisyydestä rakentuu pienistä läsnä olevista hetkistä, jolloin ahdistus ja pelot hälvenevät. Kaikki vapaaehtoistoiset kertovat aina saavansa enemmän kuin antavansa.

Kuntavaalit tulisi olla yhteisöllisyyttä lisäävä kokemus, missä kaikki kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan millaista kaupunkia rakennetaan yhdessä. Kuntapolitiikka on lähidemokratia, missä kaikki ovat ”samassa veneessä”. Valtuutetut asuvat ja elävät samassa yhteisössä, kaupungissa muiden kuntalaisten kanssa. Miten voisimme lisätä yhteisöllisyyttä korona-aikana? Nopea vastaus on tietenkin virtuaalisesti. Suomi onkin tehnyt digi-loikan puolessa vuodessa, joten virtuaalisia työkaluja löytyy. Haaste silti on, että miten päästään aitoon vuorovaikutukseen ehdokkaiden, puolueiden ja kansalaisten kesken digitaalisesti? Kaikilla ei ole tietotaitoa/ laitteita osallistua virtuaalikeskusteluihin. Kuntavaaleissa keskustellaan aina paikallisista asioista ja siksi keskustelijoina tulee olla omat paikalliset ihmiset, ehdokkaat ja kuntalaiset. Vaalit pakottavat ehdokkaat jalkautumaan eri puolelle kaupunkia ja kohtaamaan (turvavälein) kuntalaisia. Tunne siitä, että kaikki pääsevät keskustelemaan ja vaikuttamaan on tärkeää osa yhteisöllisyyden tunnetta ja pidämme kaikki mukana oman kaupunkimme kehittämisessä.

 

EPSHP:n Perhetalon ja Seinäjoen kaupungin perhekeskus Aalloko saman katon alle?

 

Seinäjoen kaupungin neuvolapalvelut ovat tällä hetkellä Huhtalantie 10 kiinteistön viereisessä parakissa. Uuden perhekeskus Aallokon suunnittelu on meneillään. Samoin erikoissairaanhoidon lasten osastot ja poliklinikka on myös parakissa keskussairaalan vieressä. Uuden lasten – ja naisten tautien yhteisrakennus Perhetalon suunnittelu nykyisten synnytyssalien läheisyyteen on myös käynnissä. Tämä on erikoissairaanhoidon sisäisten toimintojen kannalta järkevää, että lasten erikoislääkärit toimivat synnytyssalien välittömässä läheisyydessä.

Nyt kun Aallokon rakentamiseen on tullut viive, johtuen paikan vaihdoksesta asemalle, valtion tonttikauppojen hitaudesta ja sitä kautta aseman seudun suunnittelu haasteista. Voisiko tilanteen arvioida vielä uudelleen ja yhdistää nämä kaksi hanketta yhteen? Sairaalanmäellä on tonttimaata, joten se ei olisi esteenä.   Tämä olisi raskaana olevien äitien näkökulmasta järkevää, koska riskisynnyttäjät joutuvat käymään äitipoliklinikka kontrolleissa normaali äitiysneuvoloiden lisäksi. Synnytyssalien kätilöt olisivat lähellä ja synnytyspelkoiset voisivat helposti olla yhteydessä erityiskysymysten osalta suoraan kätilöihin. Erilaisten perhevalmennusryhmien vetäminen samoissa tiloissa olisi sujuvaa.

Aallokon ja Perhetalon yhteissuunnittelu- ja rakentaminen säästäisi yhteisiä verorahoja runsaasti. Uudenlainen kokonaisvaltainen perhekeskus olisi vetovoimainen osaamiskeskus, jollaista tarvitaan alueelle koordinoimaan hoitoketjuja ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

 

Y-talo (missä on yhteispäivystys) suunniteltiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin ja erikoissairaanhoidon kanssa yhteiseksi. Yhteissuunnittelu ei taannut yhteistä toimintaa, mikä on tietenkin ymmärrettävää, kun tiloissa toimi kahden organisaation henkilökuntaa. Työntekijöitä johdettiin eri ohjeistuksin ja molemmilla oli erilainen toimintakulttuuri. Päivystysasetuksen tultua voimaan 2019 Y-talossa toimii vain yksi yhteinen päivystys. Seinäjoen kaupungin kustannukset nousivat yhteispäivystyksen myötä 11 milj. euroa, mikä oli ennustettavissa. Kustannusten hillitsemiseksi Seinäjoen tulee panostaa varhaisempiin palveluihin, että päivystyksestä haetaan vain päivystyksellistä apua.

 

Olisiko harkinnan paikka uudelle kaupunginjohtajalle ja uudelle sairaanhoitopiirin johtajalle käydä Aallokon ja Perhetalon yhteissuunnittelu läpi. Tässä yhteishankkeessa molemmat säästäisivät rahaa.