HY: Riittämättömyyden tunne, työn epätasainen jakautuminen ja asiakaskunnan muutos rasittavat hoitoalalla

Helsingin yliopiston tiedote 29.3.2011


Sosiaali- ja terveydenhuoltoala työllistää 350 000 henkilöä. Työ alalla on tekijöidensä mukaan palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Asiakkaasta huolehtiminen on arjessa esillä aina, mutta itsestä huolehtiminen unohtuu helposti. Liian harva - keskimäärin 63 prosenttia ja yksikkötasolla heikoimmillaan vain 21 prosenttia - uskoo jaksavansa työssään eläkeikään saakka. Mitä voidaan tehdä, jotta alan ihmiset jaksaisivat paremmin?

Alalla käynnissä olevan valtakunnallisen työelämän laadun tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset osoittavat, että mitä parempaa on työelämän laatu, kuten työn organisointi, ihmisten huomioonotto, vaikuttamismahdollisuudet ja jatkuvan parantamisen käytännöt, sitä vahvemmin työntekijät uskovat pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Organisaatioon sitoutumista ja työtyytyväisyyttä parantavat työntekijän luottamus esimieheen, työkaveriin ja ylimpään johtoon.

Noin puolet hankkeen kyselyyn vastanneista koki, että työ on organisoitu omalla työpaikalla hyvin, yksikkötason vaihtelun ollessa 6-90 %. Suurin osa vastaajista koki tekemättömien töiden painetta ja töiden jakautuvan epätasaisesti. Kyselyyn vastaajista reilu kolmannes koki työnsä fyysisesti rasittavana ja yli puolet henkisesti melko tai hyvin rasittavana.
Hoiva-alan ja työnkuvan koettiin muuttuneen paljon ja asiakaskunnan muuttuneen haastavammaksi. Asiakkaat ovat entistä useammin moniongelmaisia.

Keskeisiä ilon aiheita hoiva-alalla ovat onnistumiset omassa työssä, työn sujuvuus, yhteistyö kollegojen kanssa, tyytyväinen asiakas sekä positiivisen palautteen saaminen asiakkaalta tai työyhteisöltä. Yksityisellä sektorilla työelämän laatu koettiin jonkin verran paremmaksi kuin julkisella sektorilla.

Henkilöstökulut ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla suurin kustannuserä ja runsaat sairauspoissaolot, vaihtuvuus sekä ennenaikainen eläköityminen aiheuttavat organisaatioille huomattavia kustannuksia.

Näihin voidaan kuitenkin vaikuttaa huomattavasti parantamalla työelämän laatua. Huomiota tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää erityisesti hyvinvointia ja toiminnan jatkuvaa parantamista tukevien rakenteiden ja työkalujen luomiseen ja niiden systemaattiseen johtamiseen mittaroinnin kautta. Keskeisessä roolissa arjen työolojen kehittämisessä ovat myös esimiestyön, yhteisöllisyyden, perehdyttämisen, henkilökohtaisten työn kuormittavuuden hallintakeinojen ja työergonomian kehittäminen.

Mainio Vire oy puolitti sairauspoissaolot

Hankkeen väliaikatuloksia tarkasteltaessa Mainio Vire Oy:n henkilöstö- ja laatujohtaja Leena Kreus kertoo sairauspoissaolojen lähes puolittuneen edelliseen vuoteen verrattuna pilottiyksikössä.

-Hankkeen aikana olemme kehittäneet esimerkiksi perehdyttämistoimintaa,
järkeistäneet ja juurruttaneet käytäntöjä. Tästä on saatu hyvää palautetta uusilta työntekijöiltä ja sijaisilta. Myös työnjaot ja vastuut ovat selkeytyneet ja konkretisoituneet: omahoitajan työ on muuttunut kokonaisvastuuksi asukkaan hyvinvoinnista ja asukkaan asioiden hoitajaksi ja puolestapuhujaksi. Olemme keskittyneet perustehtävään ja asukkaiden onnellisen elämän mahdollistamiseen sähläyksen ja turhan työn sijasta, Kreus pohtii.

-Kokemukset hankkeessa käytetystä pienryhmämallista ovat niin kannustavia että olemme ottaneet sen toimintatavaksemme koko yrityksessä. Tavoitteemme on että 80 % yksiköistämme käyttää pienryhmämallia osallistavan ja valmentavan johtamisen välineenä vuoden
2011 loppuun mennessä.

Käytännön työkaluja ja aitoa yhteistoimintaa

Tuottavuus Talkoot on Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoima, jatkuva eri toimialoilla toteutettava tutkimus- ja kehityshanke jossa kartoitetaan työelämän laatua ja keinoja sen kehittämiseksi. Hankkeessa aktivoidaan työelämän, arjen ja työsuojelun parhaita käytäntöjä sekä tutkitaan luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista. Kehittämismenetelmänä käytetään pienryhmämallia (Method Skillmotor), jonka avulla koko henkilöstö osallistuu oman työn ja organisaation kehittämiseen.

Tammikuussa 2010 käynnistynyt Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Valtakunnallisen hankkeen ensimmäisen vaiheen tutkimuskyselyyn vastasi reilu tuhat henkilöä. Lisäksi haastateltiin yli sata henkilöä.

Mukana on neljätoista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiota: Mainio Vire Oy, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Luhatuuli Oy, Petrea Säätiö, Gaius-säätiö, Helsingin Seniorisäätiö, Tampereen Lääkärikeskus Oy, Sopimusvuori Oy, Lilinkotisäätiö, Vaasan kaupunki, Tornion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankkeen rahoittajia ovat siihen osallistuvien organisaatioiden lisäksi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Työsuojelurahasto ja Tekes.

-Ilmarinen haluaa olla tukemassa asiakasyrityksiään työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvässä toiminnassa. Tunnistammesosiaali- ja terveysalan erittäin merkittäväksi  kasvavaksi toimialaksi, jonka työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteiskunnallisestikin tärkeää.
Tämän tutkimushankkeen aikana olemme tunnistaneet sellaisia hoiva-alalle hyvin soveltuvia työhyvinvoinnin kehittämiskäytäntöjä, joita voidaan hyödyntää laajemminkin valtakunnallisesti, toteaa Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen.


Lisätietoja

Tutkimushankkeen johtaja Tuula Eloranta, puh. 050 555 0234, tuula.eloranta@helsinki.fi

Henkilöstö- ja laatujohtaja Leena Kreus, puh. 020 581 381, leena.kreus@mainiovire.fi

Työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen, puh. 01028411, kati.huoponen@ilmarinen.fi