Hallitusohjelman
mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan siten, että jokaiselle alle
25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-,
harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kehittämissuunnitelman mukaan
osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jossa jokaiselle
peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa
koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla
tavoin.
Helsinki
kasvaa vauhdilla ja erityisesti nuorten määrä kaupungissamme lisääntyy. Opetus-
ja kulttuuriministeri esitti keväällä Helsingin kaupungille vuosille 2014 – 16
yhteensä 720 lisää ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkaa. Tämä ei olisi
ollut Helsingille riittävä määrä, koska tarve olisi ollut 1500 paikkaa. Vaikka
Helsinki sai viime vuonna yhteensä 520 ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa,
jäi kuitenkin kuluvan vuoden yhteishaussa edelleen 737 nuorta ilman
koulutuspaikkaa.
Helsingin
nuorilla on oltava oikeus ammatilliseen koulutukseen ja nuorten tulee olla
yhdenvertaisessa asemassa verrattuna muun pääkaupunkiseudun, Uudenmaan ja muun
Suomen nuoriin. Siksi oli hienoa, että opetusministeri Krista Kiuru arvioi
ammatillisen koulutuksen paikkajakoa uudestaan ja nosti Helsinkiin tulevien
paikkojen määrän 940:een. Ilman tätä lisäystä Helsingissä ei olisi ollut
mahdollisuuksia koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseen. Helsinki tarvitsee
paikkoja myös alueen työvoimatarpeen turvaamiseksi. Kyse on siis nuorten
tulevaisuuden edellytyksistä ja alueen työpaikoista.
Ministerille
päätös ei ollut helppo, sillä perinteisesti maakuntien ääni on vahva. Mutta
pääkaupunkiseudun erityistarpeet on otettava huomioon, sillä nuoret ovat
täällä. Jos muualla Suomessa olisi jäänyt 1300 nuorta ilman toisen asteen
koulutuspaikkaa, kuten kävi kuluvan vuoden yhteishaussa metropolialueella,
olisi huuto kuulunut Kiinaan saakka. Jos nuori jää peruskoulun jälkeen
ajelehtimaan, hänellä on merkittävä riski syrjäytyä. Ja kun nuori syrjäytyy, ei
häntä saa enää helposti takaisin aktiiviseen osallisuuteen. Nuorten
syrjäytymisen riski pääkaupungissa on moninkertainen verrattuna maaseutumaisiin
paikkakuntiin, koska pääkaupunkiseutu on saanut aloituspaikkoja liian vähän
viimeiset kymmenen vuotta. Tämän rakenteellisen epäkohdan korjaaminen on ollut
jokaiselle opetusministerille liian haastava asia. Onneksi nyt suunta on
muuttumassa ja aloituspaikkoja suunnataan sinne, missä nuoret ovat. Vaarana on,
että mikäli nuori ei pääse haluamaansa opiskelualalle vaan joutuu ottamaan
opiskelupaikan vastaan jostakin. Tämä nostaa keskeyttämisprosentteja. Näin on
juuri käynyt aikaisemmin Helsingissä aloituspaikkojen puutteen vuoksi.
Koulutus
on paras asia, mitä nuorille voimme antaa. SDP on aina uskonut koulutuksen
tasa-arvoistavaan vaikutukseen. Työelämään päästäkseen ja siellä pärjätäkseen
nuori tarvitsee itselleen ammatin. Pääkaupunkiseudulla on myös työpaikat, jotka
tarvitsevat nuoria ammattiosaajia. Tällä hyvällä päätöksellä ministeri ehkäisi
Suomen sisällä rakenteellisen epätasa-arvon. Helsingin täytyy puolestaan
investoida nyt ammatillisiin oppilaitoksiin, että saamme nuoremme koulutettua.
Tämän uskon helsinkiläisten päättäjien ymmärtävän, koska nuoret ovat
tulevaisuutemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti