Ammatillisen koulutuspaikkoja lisää pääkaupunkiseudulle

Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kehittämissuunnitelman mukaan osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

 

Helsinki kasvaa vauhdilla ja erityisesti nuorten määrä kaupungissamme lisääntyy. Opetus- ja kulttuuriministeri esitti keväällä Helsingin kaupungille vuosille 2014 – 16 yhteensä 720 lisää ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkaa. Tämä ei olisi ollut Helsingille riittävä määrä, koska tarve olisi ollut 1500 paikkaa. Vaikka Helsinki sai viime vuonna yhteensä 520 ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa, jäi kuitenkin kuluvan vuoden yhteishaussa edelleen 737 nuorta ilman koulutuspaikkaa.

 

Helsingin nuorilla on oltava oikeus ammatilliseen koulutukseen ja nuorten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa verrattuna muun pääkaupunkiseudun, Uudenmaan ja muun Suomen nuoriin. Siksi oli hienoa, että opetusministeri Krista Kiuru arvioi ammatillisen koulutuksen paikkajakoa uudestaan ja nosti Helsinkiin tulevien paikkojen määrän 940:een. Ilman tätä lisäystä Helsingissä ei olisi ollut mahdollisuuksia koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseen. Helsinki tarvitsee paikkoja myös alueen työvoimatarpeen turvaamiseksi. Kyse on siis nuorten tulevaisuuden edellytyksistä ja alueen työpaikoista.

 

Ministerille päätös ei ollut helppo, sillä perinteisesti maakuntien ääni on vahva. Mutta pääkaupunkiseudun erityistarpeet on otettava huomioon, sillä nuoret ovat täällä. Jos muualla Suomessa olisi jäänyt 1300 nuorta ilman toisen asteen koulutuspaikkaa, kuten kävi kuluvan vuoden yhteishaussa metropolialueella, olisi huuto kuulunut Kiinaan saakka. Jos nuori jää peruskoulun jälkeen ajelehtimaan, hänellä on merkittävä riski syrjäytyä. Ja kun nuori syrjäytyy, ei häntä saa enää helposti takaisin aktiiviseen osallisuuteen. Nuorten syrjäytymisen riski pääkaupungissa on moninkertainen verrattuna maaseutumaisiin paikkakuntiin, koska pääkaupunkiseutu on saanut aloituspaikkoja liian vähän viimeiset kymmenen vuotta. Tämän rakenteellisen epäkohdan korjaaminen on ollut jokaiselle opetusministerille liian haastava asia. Onneksi nyt suunta on muuttumassa ja aloituspaikkoja suunnataan sinne, missä nuoret ovat. Vaarana on, että mikäli nuori ei pääse haluamaansa opiskelualalle vaan joutuu ottamaan opiskelupaikan vastaan jostakin. Tämä nostaa keskeyttämisprosentteja. Näin on juuri käynyt aikaisemmin Helsingissä aloituspaikkojen puutteen vuoksi.

 

Koulutus on paras asia, mitä nuorille voimme antaa. SDP on aina uskonut koulutuksen tasa-arvoistavaan vaikutukseen. Työelämään päästäkseen ja siellä pärjätäkseen nuori tarvitsee itselleen ammatin. Pääkaupunkiseudulla on myös työpaikat, jotka tarvitsevat nuoria ammattiosaajia. Tällä hyvällä päätöksellä ministeri ehkäisi Suomen sisällä rakenteellisen epätasa-arvon. Helsingin täytyy puolestaan investoida nyt ammatillisiin oppilaitoksiin, että saamme nuoremme koulutettua. Tämän uskon helsinkiläisten päättäjien ymmärtävän, koska nuoret ovat tulevaisuutemme.