Kun parikymmentä vuotta sitten lähdin Seinäjoelta Helsinkiin
töihin, ymmärsin jollakin tavalla Alvar Aallon suunnitteleman kulttuuri- ja
hallintokeskustan henkisen merkityksen paikkakunnalle. Sen tärkeys itselleni
korostui vielä siinä, että tiesin isäni Pentti Tenkulan olleen sen ajan
päättäjiä, jolloinka pieni kaupunki pystyi tällaiseen saavutukseen.
On kuitenkin myönnettävä, että vasta ollessani Helsingissä
useissa keskeisissä luottamustehtävissä, mm. kaupunginhallituksessa, aloin
tajuta Alvar Aallon tekojen kansainvälisenkin merkityksen. Finlandia-talo
tehtiin Etykin tärkeäksi tapahtumapaikaksi ja rakennukseksi, joka viitoitti
Suomen tietä eurooppalaisuuteen ja EU:hun. Tarttuminen Akateemisen kirjakaupan
ja monen muunkin Helsingissä olevan Aalto-rakennuksen ovenkripaan muistutti
minua Lakeuden Rististä ja sinisestä kaupungintalostamme.
Saatuani heti kotikaupunkiini palattuani tärkeitä
luottamustehtäviä kuten eduskunta ehdokkuuden ja kirkkovaltuuston jäsenyyden
olen tuntenut iloa siitä, että täällä on pidetty hyvää huolta Aallon
rakennuksista. Kun väkiluvun kasvaminen teki kirjaston pieneksi, on täällä
onnistuttu lisätila hoitamaan Apila-rakennuksella niin, että se ilman riitaa
sopii maailmankuulun Aalto-keskuksen viereen.
Sain Helsingissä ollessani toimia yhteistyössä arvostettuna
pääministerinäkin olleen Paavo Lipposen kanssa. Hän on perehtynyt
arkkitehtuurin maailmaan ja tapasi sanoa, että arkkitehtuuri on ollut pitkään
Suomen merkittävin vientituote. Lipponen korosti aina Alvar Aallon suurta
merkitystä ovien avaajana muille arkkitehdeille kun maailmalle on lähdetty.
Tyytyväisenä olen havainnut, että Seinäjoesta on tullut kansainvälisten Aallon
tutkijoitten kohtauspaikka ja että Markus Aaltosen johtama Alvariania
muistuttaa meitä siitä, että menneiden sukupolvien luoma Aalto-keskus on
todella jotakin suurta.
Uutena kirkkovaltuutettuna olen iloinen myös siitä, että
Lakeuden Risti on kaupunkimme merkkirakennus. Sen korostaminen ei saisi jäädä
vain kaupungin asiaksi, vaan myös seurakunnan tulisi vahvasti olla mukana
maamerkkiään markkinoimassa.
Kun seuraa valtakunnan politiikkaa ja eduskuntakeskusteluja,
voi havaita että arkkitehtuuri kulttuuriasioiden mukana mielletään
vähäpätöisimpien asioiden joukkoon. Kuitenkin se on erittäin tärkeä
vientituote. Tärkein, on Lipponen sanonut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti