Julkaistu ILKKA 18.6.2016
Mihin unohtuivat Sote-uudistuksen tavoitteet?
Alkuperäiset tavoitteet
sote-uudistukselle olivat terveyserojen kaventaminen, palveluiden
yhdenvertainen saatavuus ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen saumaton
yhteistoiminta eri tasoilla ovat valtakunnan tasolla unohtuneet.
Ylpeänä ja onnellisena
olen saanut seurata ja osallistua EP:n
sote- hankkeen työryhmiin, missä tehdään hartiavoimin kehittämistyötä
yhtenäisten kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palveluiden eteen. Työryhmissä ei ole tunnettu
kuntarajoja eikä ammattirajoja - vaan asioita on aidosti pohdittu yhteisen
asiakkaan näkökulmasta. Alueen ammattilaiset ovat avanneet omien palveluiden
kustannusrakenteet ja historiat niihin. Prosessin aikana toisilta on opittu ja
haluttu oppia parhaimpia käytäntöjä. Aikaisemmat kehittämishankkeet on arvioitu
ja niistä toimivat osat on otettu suoraan käytäntöön. EP:n sote-hanke on
onnistunut osallistamaan omat työntekijät innostuneesti uuteen yhteiseen
maakunnalliseen soteen. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva etelä-Pohjalainen.
Innostusta varjostaa
kuitenkin Suomen hallituksen kaavailema valinnanvapaus, mikä edellyttää
palveluiden yhtiöittämistä. Hallituksen esittämässä yhtiöittämismallissa tämä
arvokas ja avoin kehittämistyö pirstoituu eri yhtiöiden suljettuihin liikesalaisuuksiin.
Hoitokokonaisuuksien luominen räätälöidysti asiakkaan tarpeiden pohjalta
kaikille palveluyhtiöille saattaa olla haaste. Pienyrittäjät ja
ammatinharjoittajat saattavat joutua tarjoamaan omia palveluitaan alihinnoin
saadakseen sopimuksia joilla asiakkaita yhtiöistä ohjataan. Pirstaloituneet palvelut
eivät välttämättä tuo kaivattuja kustannussäästöjä.
Miten uudessa
sote-yhtiöiden maailmassa asiakas löytää itselleen parhaan mahdollisen yhtiön?
Miten turvataan monisairaiden tai paljon apua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden
oikea aikaisuus? Mielestäni tähän kohtaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Yhtiöiden laatukriteereihin tulee kirjata asiakkaan mahdollisuus saada oma
henkilökohtainen palveluneuvojaan, joka ottaa kokonaisvastuun ihmisestä
riippumatta mihin sote-yhtiöön asiakas astuu sisään. Kokonaisvastuu tulee
ulottaa yli organisaatiorajojen. Suomi on iso maa, joten alueiden väliset erot
todennäköisesti kasvavat, koska vain kaupungeissa on todellisia vaihtoehtoja
valita palvelut. Miten kytketään väestöltään vanhenevat ja muuttotappio paikkakunnat
valinnan mahdollisuuksien piiriin? Palveluita
ei voi ohjata, koska asiakas valitsee palvelun. Iso kysymys on myös mihin ja
miten ammattiosaajia houkutellaan yhtiöstä toiseen?
Suomen hallituksen
järjestämislaki ehdotusta vielä viilataan ministeriössä elokuuhun asti, jolloin
se lähtee lausuntokierroksille. Itse toivon kunnissa ja yksittäisiltä
kansalaisilta aktiivista keskustelua asiakkaan näkökulmasta ja ongelmakohtien
esiin nostamista. Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa kaikkien kansalaisten
oikeus ja mahdollisuus on ottaa kantaa. Ministeriö on avannutkin avoimen
kanavan www.otakantaa.fi sivuston mihin voi esittää kysymyksiä, huolenaiheita
ja myös ratkaisuehdotuksia.
Haastankin kaikkia
kansalaisia näin kesän alussa pohtimaan miten, millaista ja missä itse haluaisi
tulla autetuksi. Sillä oma huolenaiheeni on; miten asiakas löytää itselleen
tarvitsemansa parhaan mahdollisen palvelun ilman palveluyhtiöiden rahallista
osaoptimointia ja ”kuormittavimpien asiakkaiden ulosohjausta”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti