10. helmikuuta 2017

                                                                                                             Julkaistu ILKKA 18.6.2016

Mihin unohtuivat Sote-uudistuksen tavoitteet?                           


Alkuperäiset tavoitteet sote-uudistukselle olivat terveyserojen kaventaminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen saumaton yhteistoiminta eri tasoilla ovat valtakunnan tasolla unohtuneet.

Ylpeänä ja onnellisena olen saanut seurata ja osallistua  EP:n sote- hankkeen työryhmiin, missä tehdään hartiavoimin kehittämistyötä yhtenäisten kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palveluiden  eteen. Työryhmissä ei ole tunnettu kuntarajoja eikä ammattirajoja - vaan asioita on aidosti pohdittu yhteisen asiakkaan näkökulmasta. Alueen ammattilaiset ovat avanneet omien palveluiden kustannusrakenteet ja historiat niihin. Prosessin aikana toisilta on opittu ja haluttu oppia parhaimpia käytäntöjä. Aikaisemmat kehittämishankkeet on arvioitu ja niistä toimivat osat on otettu suoraan käytäntöön. EP:n sote-hanke on onnistunut osallistamaan omat työntekijät innostuneesti uuteen yhteiseen maakunnalliseen soteen. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva etelä-Pohjalainen.

Innostusta varjostaa kuitenkin Suomen hallituksen kaavailema valinnanvapaus, mikä edellyttää palveluiden yhtiöittämistä. Hallituksen esittämässä yhtiöittämismallissa tämä arvokas ja avoin kehittämistyö pirstoituu eri yhtiöiden suljettuihin liikesalaisuuksiin. Hoitokokonaisuuksien luominen räätälöidysti asiakkaan tarpeiden pohjalta kaikille palveluyhtiöille saattaa olla haaste. Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat saattavat joutua tarjoamaan omia palveluitaan alihinnoin saadakseen sopimuksia joilla asiakkaita yhtiöistä ohjataan. Pirstaloituneet palvelut eivät välttämättä tuo kaivattuja kustannussäästöjä.

Miten uudessa sote-yhtiöiden maailmassa asiakas löytää itselleen parhaan mahdollisen yhtiön? Miten turvataan monisairaiden tai paljon apua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden oikea aikaisuus? Mielestäni tähän kohtaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhtiöiden laatukriteereihin tulee kirjata asiakkaan mahdollisuus saada oma henkilökohtainen palveluneuvojaan, joka ottaa kokonaisvastuun ihmisestä riippumatta mihin sote-yhtiöön asiakas astuu sisään. Kokonaisvastuu tulee ulottaa yli organisaatiorajojen. Suomi on iso maa, joten alueiden väliset erot todennäköisesti kasvavat, koska vain kaupungeissa on todellisia vaihtoehtoja valita palvelut. Miten kytketään väestöltään vanhenevat ja muuttotappio paikkakunnat valinnan mahdollisuuksien piiriin?  Palveluita ei voi ohjata, koska asiakas valitsee palvelun. Iso kysymys on myös mihin ja miten ammattiosaajia houkutellaan yhtiöstä toiseen?

Suomen hallituksen järjestämislaki ehdotusta vielä viilataan ministeriössä elokuuhun asti, jolloin se lähtee lausuntokierroksille. Itse toivon kunnissa ja yksittäisiltä kansalaisilta aktiivista keskustelua asiakkaan näkökulmasta ja ongelmakohtien esiin nostamista. Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa kaikkien kansalaisten oikeus ja mahdollisuus on ottaa kantaa. Ministeriö on avannutkin avoimen kanavan www.otakantaa.fi sivuston mihin voi esittää kysymyksiä, huolenaiheita ja myös ratkaisuehdotuksia.

Haastankin kaikkia kansalaisia näin kesän alussa pohtimaan miten, millaista ja missä itse haluaisi tulla autetuksi. Sillä oma huolenaiheeni on; miten asiakas löytää itselleen tarvitsemansa parhaan mahdollisen palvelun ilman palveluyhtiöiden rahallista osaoptimointia ja ”kuormittavimpien asiakkaiden ulosohjausta”.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti