Masennukseen voi kuolla

Suhtautuminen mielenterveysongelmiin ei valitettavasti ole muuttunut paljonkaan vuosikymmenien aikana. Psyyke ongelmaiset ihmiset ja heidän läheisensä kokevat edelleen häpeää, mikä monesti estää hakemasta apua ajoissa. Ihmisen elämänkulkuun sisältyy monia äkillisiä muutostilanteita eli kriisejä, joihin on sopeuduttava. Kriisitilanteessa ihmisen käyttämät puolustusmekanismit jäykistyvät ja kapeutuvat, ja hän kärsii tilapäisesti muistakin mielenterveyshäiriöille tyypillisistä oireista. Mielenterveyshäiriöt ja kriisireaktiot on kuitenkin tärkeää pitää erillään toisistaan: jokainen joutuu kohtaamaan kriisejä elämässään, mutta kaikki eivät kuitenkaan kärsi mielenterveyshäiriöistä.

Mielialahäiriöistä masennus on vakavin kansansairautemme. Masennus aiheuttaa eniten työkyvyttömyyttä, ja lasten ja nuorten masennus on yleistynyt suhteessa muihin ikäryhmiin. Kaikkiin psyykkisiin häiriöihin liittyy myös fyysistä oireilua.

Mielenterveysongelmien syntymekanismit ovat erittäin monimutkaiset ja osin tuntemattomat, eikä niiden tunteminen ole yleensä välttämätöntäkään. Olivatpa häiriöiden syyt perinnöllisiä, kemiallisia, opittuja tai näiden yhdistelmiä, täytyy tulevaisuus joka tapauksessa rakentaa terveyden ja voimavarojen, ei häiriöiden varaan.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön mukaan joka neljäs opiskelija on masentunut. Masennus ajaa nuoria jopa eläkkeelle alle 35-vuotiaina. Monet pitkäaikaistyöttömät ovat niin sairaita, että he eivät välttämättä kykene töihin. Voisiko työuria pidentää kohentamalla mielenterveyttä? Olisiko mielenterveysvajeen umpeen kuromisesta apua kestävyysvajeen vähentämisessä?

Mielenterveystyöhön kaivataan uusia työkaluja, joita voidaan löytää ottamalla palveluiden käyttäjät mukaan työkalujen kehitystyöhön. Asiakas ei saa tarpeeksi ääntään kuuluviin siinä omassa hoidossaan, mutta ei myöskään palveluiden kehittämisessä, näin toteaa TtT Minna Laitila väitöskirjassaan.

Tutkimusten mukaan Tanskassa asuu onnellisimmat ihmiset. Myös Taskassa mielenterveysongelmista on edelleen vaikea puhua. Pari viikkoa sitten TV:ssa tuli ohjelma, missä 8 ”mielenterveyden romahduksen” kokenutta henkilöä kertoivat tarinansa. He halusivat antaa kasvot asialla ja synnyttää keskustelua. Ohjelman lopuksi Tanskan sosiaali- ja terveysministeri lupasi resursseja ja panostuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Hän lupasi koulutusta asennemuutokseen. Avo- ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä. Tätä tarvitaan varmasti Suomessakin.