Soteuudistus ja korona

 

Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnallisen sote-uudistuksen Kick Off-tilaisuus pe 23.10.20, missä osallistujana oli paljon sote-ammattilaisia, järjestöjen toimijoita sekä myös päättäjiä ja johtajia. Sote-uudistusta lähdetään nyt viemään käytännön tasolla eteenpäin. Kyseessä on iso yhteiskehittäminen, mihin tarvitaan kaikki mukaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi eli oikea aikaiset palvelut asiakkaalle.

 

Tämä on kolmas sote-malli, missä itse olen mukana. Ensimmäinen oli Erityisvastuualue, ERVA-malli, mikä lähti yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvasta sote-alueista. Seuraava oli maakunta-malli, missä keskussairaalat olivat keskiössä. Lisähaasteeksi tuli, että samaan aikaan haluttiin kehittää myös muuta valtion aluehallinnon ja muun maakuntahallinnon mukaan ottamista soteen. Kuten tiedämme nämä edelliset uudistukset eivät toteutuneet.  Kehittämistyön näkökulmasta voi ajatella, että kaikki kierrokset ovat olleet tärkeitä. ERVA-mallissa luotiin pohja Yhteistoiminta-alueista (YTA), jolloin estettiin yliopistosairaaloiden kilpailu keskenään ja keskitettiin korkein lääketieteellinen osaaminen eri yliopistosairaaloihin. Myös perusterveydenhuollon kehittämiseen ERVA-alueilla saatiin uudenlaista vertaistukea ja vertaisarviointia. Hyödyt maakunta-mallista jäivät Etelä-Pohjanmaalla vähäiseksi, koska yhteinen tahto puuttui ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntayhtymää ei saatu synnytettyä.

 

Nyt käynnistynyt peruspalveluita vahvistavalla mallilla on varmastikin parhaimmat mahdollisuudet onnistua. Aikaisemmat mallit ovat lähteneet organisaatioiden intresseistä, mutta tässä uudistuksessa lähdetään asiakkaasta ja hänen tarvitsemistaan palveluista.

Tässäkin mallissa on paljon haasteita, koska peruspalveluita toteutetaan hyvin eri tavoin eri alueilla. Miten asiakkaan näkökulmasta oikea aikaisuus ja saavutettavuus toteutuvat tasa-arvoisesti? Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon kehittämistyötä yhtenäisten toimintatapojen saamiseksi. Liikkuvia palveluita on vain kotihoito ja kotisairaanhoito. Tämän ajan haaste on saada digipalvelut toimimaan ja ohjaamaan asiakasta oikeaan aikaan palveluihin.

 

Kaatuuko tämä sote-valmistelumalli nyt koronaan, kun sote-ammattilaisten työpanos menee koronan ennalta ehkäisyyn, jäljittämiseen ja hoitamiseen? Tämä on tietenkin riski, mutta toisaalta korona on osoittanut, miten haavoittuva yhteiskuntamme on pandemioiden iskiessä. Suomi on selvinnyt kokonaisuudessaan hyvin verrattuna moniin Euroopan maihin. Tästä on kiittäminen Suomen hallitusta, joka on ottanut velkaa jakaakseen rahaa niin yrityksille kuin kunnille. Työtä pitää jatkaa, jotta tuki kohdistuisi oikein.