Ravitsemustalkoot kuntiin

 

Vilma Lappalainen tutki Helsingin yliopiston gradussaan 2022 kuntien hyvinvointikertomuksia ja niissä ravitsemusasioita. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että ravitsemuksen potentiaalia kansanterveyden edistäjänä ei kunnissa tunnisteta. Haasteita on sekä terveyden edistämisen toteuttamisessa että ravitsemuksen näkemisessä terveyden tärkeänä osatekijänä. Ongelmat liittyvät päätöksentekoprosessiin, tavoittavuuteen, resursseihin, kunnan johdon sitouttamiseen ja terveyden edistämisen juurruttamiseen. Suurin osa kunnista (60%) ei käytännössä huomioi ravitsemusta hyvinvointityössään. Osa kunnista kuitenkin huomioi ravitsemuksen laajasti ja näiden kuntien kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää muihin kuntiin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Kuopion kaupunki, missä on rakennettu Ravitsemuspalveluketju, missä on kuvattu kaupungin ruokahankinnat, terveellisen ruokailun tarjoaminen niin kouluissa kuin ikäpalveluissa. Kokonaiskuvan hahmottaminen onkin monesti hankalaa, vaikka kunnat ovat suurin ravitsemuspalveluiden hankkija.

 

Monet kunnat kilpailuttavat laitos- ja kouluruokailut, ellei omaa ruokapalvelua ole kunnassa. Kilpailutus vaatii omaa osaamista ja liian usein kaupungin/ kunnan budjetti antaa tiukat reunaehdot. Päätöksentekijät eivät usein tiedä, missä vaiheessa heidän tulisi reagoida ruuan laatuun ja ruuan houkuttelevuuteen. Terveyden edistämisen näkökulmasta kuntien kannattaa nostaa ruoka- ja ravitsemusasiat päättäjien pöydälle ehkäistäkseen liikalihavuutta ja kansansairauksia.

 

Kunnilla on nyt mahdollisuus osallistua Hyvä kotimainen ateria -kilpailunja samalla tarkastella omia toimintatapojaan RUOKAILUJEN ja ravitsemuksen järjestämiseksi.  Onko sinun kuntasi mukana?