Hyvä kierre lisää hyvinvointia ja valtion rahoitusta

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyi hyvinvointialueiden perustamisen myötä kunnilta valtiolle. Hyvinvointialueet painivat jatkuvasti rahoituksen riittävyyden kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen (hyte-kerroin) mukainen summa jaetaan alueille asukasluvun perusteella, mutta vuoden 2026 alussa laskentatapa muuttuu toimintaa ja tuloksia huomioivaksi.  

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueiden rahoituslakiin sisältyvä hyte-kerroin kannustaa hyvinvointialueita toimimaan suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti. Jokainen hyvinvointialue voi siis itse vaikuttaa hyte-kertoimella saatavaan rahoitukseen. 

Hyte-kerroin painottuu erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen, tapaturmien vähentämiseen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Liikkumisen lisääntyminen on myös keskeinen tavoite. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen työ näkyy hyte-kertoimessa ja voi tuoda merkittävääkin lisärahoitusta. Esimerkiksi 200 000 euron rahoituksella hyvinvointialue voi palkata kolme tai neljä elintapaohjaajaa vuodeksi. Elintapaneuvonnalla voidaan tukea esimerkiksi tyypin 2-diabeteksen riskiryhmässä olevia. 

Järjestöt ovat keskeisessä roolissa tukemassa hyvinvointialueiden työtä. Myöntämällä järjestöjen toimintaan kumppanuus- tai toiminta-avustuksia, hyvinvointialueen ammattilaiset voivat hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta neuvonnassa ja tiedon jakamisessa. 

Hyvinvointialueiden kannattaa ohjeistaa työntekijöitään kirjaamaan tietojärjestelmään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehdyt toimet tarkasti, jotta niiden vaikutukset näkyvät hyte-kertoimessa. Näin hyte-kertoimen tuoma lisärahoitus voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 

Samaan aikaan on huolena, että säästöleikkaukset kohdistuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä järjestöjen toimintaan. Tämä voi pysäyttää hyvän kierteen ja vähentää hyte-kertoimen kautta saatavaa lisärahoitusta. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan pitkäjänteistä johtamista ja sitoutumista. Hyvinvointialueiden kannattaisi kohdentaa hyte-kertoimen mukainen rahoitus tarkasti määriteltyihin kohteisiin, jolloin työn tulokset ja vaikutukset näkyvät selkeämmin. Väestön terveyttä edistävät tulokset syntyvät ajan myötä ja luovat parhaimmillaan hyvän kierteen. 

 

 

                                                                                                 Helmikuu 2023

 

Voisiko terveellinen ruoka olla edullisempaa kuin epäterveellinen?

Ylipaino ja lihavuus sekä näihin liittyvät kansansairaudet ovat merkittävä ongelma: joka neljäs aikuinen on lihava. Lihavuuden liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Myös lasten lihavuus on iso haaste. Lasten ruokavaliossa makeat maitotuotteet, sokeroidut murot voivat olla merkittäviä sokerinlähteitä. Karkeista ja limsoista puhumattakaan. Sokerin lisäksi haasteena ruokavaliossamme on suola ja kova rasva.

Koska lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, sen torjumiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja. Verotus on yksi väline vaikuttaa siihen, että ruokaympäristömme tukisi nykyistä terveellisempiä valintoja. Tupakan ja alkoholin verottaminen osoittaa, että verotuksella voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa on ollut tavoite terveyserojen kaventamiseksi ja yhtenä keinona terveysveron käyttöönotto. Toimenpiteiden edistäminen on harmillisesti jäänyt suurien mullistusten jalkoihin. Tehtävä on myöskin haasteellinen, vaikka hyviä malleja veropohjaksi on olemassa. Veron piiriin tulisi siis sisällyttää sokeri, suola sekä kovat rasvat erillään myytävinä sekä runsaasti näitä aineita sisältävät elintarvikkeet. Verottomana olisivat puolestaan valikoidut elintarvikkeet, jotka edistävät terveellistä ravitsemusta. Näitä olisivat hedelmät, marjat ja kasvikset. Myös kalan syönti lisääntyisi varmasti, jos sen hinta laskisi suhteessa lihaan.

Terveysveromalli kannattaisi toteuttaa laajasti, eli kaikkiin tuotteisiin. Tässä hyvänä pohjana on Sydänmerkki-kriteeristö, mikä pohjaa suomalaisiin ruokasuosituksiin. Muutos vaikuttaisi elintarviketeollisuuden resepteihin ja edistäisi tätä kautta terveellisempien tuotteiden tarjontaa.

Tällöin terveellinen olisi edullisempaa ja epäterveellinen kalliimpaa. Nyt tilanne on päinvastainen ja ihmisten käytettävissä olevan taloustilanteen kiristyessä. Siirrytään ruokakorissa enemmän katsomaan hintaa kuin terveellisyyttä.

 

 

Miten saadaan hoitojonot purettua kestävästi?

Hoitojonojen purkaminen on yksi tärkeimmistä hallitusohjelman tavoitteista. Tähän tarvitaan resursseja ja osaajia. Sen lisäksi tulee panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin. Hyvinvointialueilla on iso osaajapula erityisesti lääkäreistä ja hoitajista. Tätä painetta voisi purkaa muilla alan osaajilla mm. ravitsemusterapeuteilla ja liikunnan ammattilaisilla.

Suurin puute on ravitsemusterapeuttien viroista. Niitä ei ole perustettu riittävästi kuntiin eikä kuntayhtymiin. Nyt kaikkien ravitsemusterapeuttien siirryttyä hyvinvointialueiden sote-palveluihin on tärkeää, että ravitsemusterapeuttien työ ulottuu asiakkaiden elintapaohjaukseen ja ravitsemusterveyden edistämiseen ennaltaehkäisevästi. Lisäresurssien saaminen nimenomaan ravitsemusterapeuttien palkkaamiseen on yksi avain ratkaista resurssipulaa ja vahvistaa kansansairauksiemme ennaltaehkäisyä.

Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen RTY:n mukaan tarvitaan yksi ravitsemusterapeutti 20.000 asukasta kohden tulokselliseen ravitsemusohjaukseen ja -hoitoon. Laskelma perustuu mm. diabetes- ja sydänpotilaiden hoitoseurannan vahvistamiseen. Oleellista on, että resurssit ovat riittävät myös ennaltaehkäiseviin toimiin, niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Muutamaa aluetta ja kaupunkia lukuun ottamatta ei olla lähelläkään tätä suositusta.

Ravitsemusneuvontaa on tarjolla tänä päivänä hyvin monenlaista ja tasoltaan vaihtelevaa. Nämä palvelut ovat kaikki maksullisia. Tämä on johtanut osaltaan siihen, että ne ihmiset, jotka kipeimmin olisivat tarvinneet tutkimusnäyttöön ja arvioituihin menetelmiin perustuvaa ravitsemusohjausta eivät ole sitä saaneet. Lihavuus ja siihen sekä epäterveelliseen syömiseen liittyvät sairaudet ja toisaalta sairauksiin liittyvä vajaaravitsemus horjuttavat jo kohta koko yhteiskuntaamme.

Toiveena tulevaan hallitusohjelmaan on kirjaus kansallisesta lihavuusohjelmasta, mikä sisältäisi lukuisia toimenpiteitä. Orpon hallitusneuvotteluissa esitetty terveysperusteinenvero on yksi keino ohjata ihmisiä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden ostamista ja valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Liikunta tulee ottaa myös hallitusohjelmaan mukaan. Maallamme ei ole varaa menettää miljardeja euroja liikkumattomuuden ja epäterveellisen ravitsemuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Ihmiset tarvitsevat elintapaohjausta matalan kynnyksen palveluna. Vain tätä kautta hoitojonot eivät entisestään kasva. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet niin ravitsemuksen kuin liikunnan osalta on osoitettu kustannusvaikuttaviksi ja molemmat myös taloudellisesti edullisiksi toimiksi verrattuna sairauksien hoitoon. 

Hoitojonojen purkaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen samaan aikaan vaativat vankkaa lisärahoitusta sekä hallitusohjelmaan kirjauksia toteutettavista uudistuksista.

Aloitin työt Hyvinvointialue HYVIL Oy:ssä erityisasiantuntijana 1.1.2023. Työpaikkani sijaitsee edelleen  Kuntatalolla, (Toinen linja 14, 00530 Helsinki)

Toimenkuvaani kuuluu alueellisen hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen sekä terveydenhuollon ammattilaisten vaihto-ohjelman koordinointi Suomessa. Mikäli olet kiinnostunut asiasta voit lukea ohjelmasta lisää linkin kautta https://hope.be/hope-exchange-programme/ Toinen uusi tehtävä on Lääkevahinkovakuutuksen koordinointi hyvinvointialueiden osalta.

Tämä nettisivuni on henkilökohtainen, missä julkiasen kirjoittamiani blogeja

Kunnilla iso rooli terveyden edistämisessä

 

Kommentti Eero Lukinin mielipideosasto kirjoitukseen 18.4.22

Huolenaihe arkiliikunnan vähenemisestä on tärkeä. Viime talvi oli monelle kunnalle tosi haasteellinen valtavan lumimäärän vuoksi. Jalkakäytävät jäivät auraamatta lähiöissä viikoiksi ja se aiheutti pienille koululaisille jopa vaaratilanteita. Jos tämä valtava talven lumen tulo ja siitä aiheutuvat aurausongelmat jätetään pois laskuista - ovat monet kunnat lisänneet jo vuosien ajan kevyen liikenteen kaistoja ja väyliä. Viime talvi mahdollisti ennätysmäärän hiihtolatuja esimerkiksi Seinäjoen kaupunki huolehti hiihtoladuista aina 21.4.22 asti.

Eero Lukin peräänkuulutti kirjoituksessaan kannustimia kansanterveydestä huolehtimiseksi. Tähän terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen on laadittu kannustin ns. HYTE-kerroin. Se on laissa määrätty sekä kunnille että hyvinvointialueille yhden prosentin suuruisena. Se ohjaa molempia yhteistoimintaan ja yhteisten painopisteiden laadintaan.

Liikuntaa ja terveyttä edistävät urheiluseurat ja järjestöt ovat erittäin keskeisessä roolissa sote-uudistuksessa. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3 miljardia euroa joka vuosi erilaisten elintapasairauksien myötä. Koko kansan liikuttamiseen tarvitaan niin kuntien liikuntatoimet, yksityisten kuntosalit kuin urheiluseuratkin. Upea esimerkki ikä-ihmisten liikuttamiseksi on Kurikan kaupungin edullinen senioriliikuntakortti yli 65-vuotiaille.

Eri ministeriöiden edustajista koostuva Kansanterveyden neuvottelukunta ja sen alaiset työryhmät valmistelevat parasta aikaa elintapaohjauksen palveluketjuja. Niiden tarkoituksena on sitoa kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen työ tiiviiksi kokonaisuudeksi liikunnan osalta. Terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen säästää rahaa ja tuo terveempää elämää meille kaikille.

Tarja Tenkula

Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin erityisasiantuntija

Kuntaliitto

 

Ravitsemustalkoot kuntiin

 

Vilma Lappalainen tutki Helsingin yliopiston gradussaan 2022 kuntien hyvinvointikertomuksia ja niissä ravitsemusasioita. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että ravitsemuksen potentiaalia kansanterveyden edistäjänä ei kunnissa tunnisteta. Haasteita on sekä terveyden edistämisen toteuttamisessa että ravitsemuksen näkemisessä terveyden tärkeänä osatekijänä. Ongelmat liittyvät päätöksentekoprosessiin, tavoittavuuteen, resursseihin, kunnan johdon sitouttamiseen ja terveyden edistämisen juurruttamiseen. Suurin osa kunnista (60%) ei käytännössä huomioi ravitsemusta hyvinvointityössään. Osa kunnista kuitenkin huomioi ravitsemuksen laajasti ja näiden kuntien kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää muihin kuntiin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Kuopion kaupunki, missä on rakennettu Ravitsemuspalveluketju, missä on kuvattu kaupungin ruokahankinnat, terveellisen ruokailun tarjoaminen niin kouluissa kuin ikäpalveluissa. Kokonaiskuvan hahmottaminen onkin monesti hankalaa, vaikka kunnat ovat suurin ravitsemuspalveluiden hankkija.

 

Monet kunnat kilpailuttavat laitos- ja kouluruokailut, ellei omaa ruokapalvelua ole kunnassa. Kilpailutus vaatii omaa osaamista ja liian usein kaupungin/ kunnan budjetti antaa tiukat reunaehdot. Päätöksentekijät eivät usein tiedä, missä vaiheessa heidän tulisi reagoida ruuan laatuun ja ruuan houkuttelevuuteen. Terveyden edistämisen näkökulmasta kuntien kannattaa nostaa ruoka- ja ravitsemusasiat päättäjien pöydälle ehkäistäkseen liikalihavuutta ja kansansairauksia.

 

Kunnilla on nyt mahdollisuus osallistua Hyvä kotimainen ateria -kilpailunja samalla tarkastella omia toimintatapojaan RUOKAILUJEN ja ravitsemuksen järjestämiseksi.  Onko sinun kuntasi mukana?

 

 

Liiku itsesi iloiseksi -pysyt terveenä ja säästät rahaa!

 

Tiesitkö, että liikkumattomuus maksaa koto-Suomessa 3 miljardia euroa joka vuosi! Se tarkoittaa 600:aa euroa jokaista suomalaista kohden -lasta, aikuista ja eläkeläistä. Tuo rahamäärä säästyisi, jos elintapasairauksia voitaisiin siirtää tai mahdollisesti ennalta ehkäistä kuten 2. tyypin diabetes, osa sydänsairauksista ja osin muistisairauksista. Valtavan rahanmenon lisäksi nuo sairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja monia rajoituksia tavalliseen elämään.

Mitä jokainen meistä voisi tehdä asian parantamiseksi? Puolen tunnin päivittäinen kävely voi olla melkoinen terveysteko liikkumattomalle ihmiselle. Tutkimusten mukaan kävely pienentää sydän -ja verisuonisairauksia verenpaineen laskiessa. Parhaimmillaan voit luopua jopa lääkityksestä tai ainakin pienentää lääkitystä. Samalla lihaskunto paranee, energiankulutus kasvaa ja painonhallinta helpottuu.

Liikkuminen lisää hyvää oloa, iloisuutta, helpottaa päänsärkyä ja parantaa unen laatua. Yhteenvetona se vahvistaa terveyttämme ja hyvinvointiamme. Ja kaiken lisäksi se on ilmaista. Talvella hiihto on myös erinomainen kunnon kohottaja.

Olemme kaikki erilaisia liikkujia. Yksi tykkää liikkua luonnossa yksin, toinen ryhmässä säännöllisesti ja kolmas tarvitsee liikkumiseensa kaverin. Toisille liikkeelle lähteminen on haastavaa, kun taas toiset eivät kykene olemaan ilman päivittäistä liikunnan tuomaa onnellisuus-hormoni-ruisketta.

 

Urheilugaalassa valitaan vuosittain Suomen liikkuvin kunta- palkinto. Viime vuonna Joroisten kunta valittiin mm. aktiivisen seuratoiminnan ja maksuttomien tilojen tarjoamisesta urheiluseuroille ja runsaan valikoiman maksuttomia liikuntaryhmiä asukkaille. Ekologisuus on ollut tärkeässä roolissa kunnan liikuntapaikka rakentamisessa. Liikkumisen ilon tarjoaminen kaikille ikäryhmille on tärkeää. Pienessä kunnassa mukaan lähteminen tuttavan kanssa madaltaa myös kynnystä ja maksuttomuus poistaa taloudelliset esteet. Kunnanjohtajan mukaan tilat tulee olla kovassa käytössä. Meillä kunnat ovat panostaneet valtavasti ulko- ja sisäliikuntapaikkoihin. Ruuhka-Suomessa paikkoja on välilukuun nähden liian vähän, mutta jos koulujen liikuntatilat on saatu liikuntaseurojen käyttöön - se helpottaa painetta erillisten liikuntatilojen rakentamisessa. Monet yritykset ovat myös rakentaneet omia tiloja saadakseen uusille liikuntalajeille asianmukaiset tilat. Uusia lajeja tulee ja tällöin jokaisella on mahdollista löytää omanlaisensa ja oman kiinnostuksensa mukainen laji.

Kymmenien kuntien kirjastoista voit lainata ilmaiseksi monenlaisia urheiluvälineitä. Helsingin Herttoniemestä voit lainata retkiluistimia, Jyväskylän Huhtasuon lähikirjastosta kahvakuulia, lumikenkiä ja kävelysauvoja sekä Posiolta ja Rääkkylästä lukuisia liikuntavälineitä.

Terveys ja hyvinvointi on meille kaikille tärkeää, ainakin puheissa. Elintapoja muutettaessa on helpointa aloittaa liikunnasta. Vaikeinta yleensä on ruokailutottumusten muuttaminen terveellisempään suuntaan. Liikuntasuosituksissa painotetaan arkiliikunnan hyötyjä, kuten portaiden nouseminen hissin sijaan, kävelyn ja pyöräilyn valitseminen autoilun sijaan, mikäli se on mahdollista. Kunnat tekevät paljon työtä ns. soveltavan liikunnan mahdollistamiseksi. Ihmisille joilla on jokin rajoite, mikä haittaa ns. normaali liikuntaryhmään osallistumista. Myös useat urheiluseurat tarjoavat liikunnan iloa esimerkiksi ylipainoisten kävely-sählyä.

Tee jo tänään oma liikuntapäätös. Se tuottaa iloa sinulle parantuneen terveyden myötä. Samalla voit itse vaikuttaa siihen, ettei uusien hyvinvointialueiden hoitotaakka kasva ja aiheuta lisää rahanmenoja kasvavan verotuksen myötä.  

 

 

Kunnat lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä

Kunnan yksi kuntalain mukaisista perustehtävistä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Mitä tämä hyvinvoinnin edistämisen tehtävä pitää lasten ja nuorten osalta sisällään?

Monesti ensimmäinen mielikuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vie ajatuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ne ovatkin tärkeä ja välttämätön osa hyvinvointia, mutta usein siellä tehtävät toimenpiteet ovat jälkikäteisiä tai korjaavia. Kuntien hyvinvointitehtävä pitää sisällään kaikki ne asiat, joita kunta tekee joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa hyvän arjen turvaamiseksi.

Lasten ja nuorten ensimmäinen kosketus kuntaan on monesti oma lähiympäristö. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun avulla lapsille voidaan luoda turvallisia ja viihtyisiä asuinympäristöjä, jotka tarjoavat myös myöhemmissä lapsuuden ja nuoruuden vaiheissa hyvän kasvuympäristön. Myös eri palveluiden sijoittamisen osalta kaavoituksen ja maankäytön ratkaisut kunnissa ovat keskeisessä roolissa.

Lasten ja nuorten elämään liittyy monenlaisia kunnan palveluita. Näillä palveluilla ja niiden saavutettavuudella on merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten lisäksi myös perheiden arkeen. Päiväkodit, koulut ja harrastuspaikat ovat paitsi fyysisiä rakennuksia tai paikkoja, myös sisällöltään tärkeiden palveluiden tarjoamispaikkoja. Erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsia ja perheitä kasvussa. Monelle perheelle riittää peruspalvelut, kuten neuvola, lääkäripäivystys tai hammashoito, mutta joidenkin kohdalla tarvitaan pitkällekin meneviä tukipalveluita kasvun tukena. Kunnan rooli näiden palveluiden järjestämisessä on tärkeä.

Kunta on merkittävässä roolissa myös lasten ja nuorten vapaa-aikana. Siinä missä pienille lapsille monesti riittää toimiva lähiympäristö leikkipuistoineen, tarvitsee kouluikäinen lapsi ja nuori laajempaa ja monipuolisempaa toimintaympäristöä. Lasten omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen helpottaa perheiden arkea. Kunnat voivat käyttää tilojaan monipuolisesti myös vapaa-ajan toimintaan, esimerkiksi koulun tilojen hyödyntäminen harrastuskäytössä on järkevää tilojen käyttöä. Kunta voi joko luoda puitteita tai järjestää itse palveluita vapaa-aikaan. Kunta voi olla tukemassa erilaisten toimijoiden edellytyksiä tarjota lapsille ja nuorille harrastustoimintaa. Kirjastot, musiikkileikkikoulut, liikuntakerhot jne. ovat palveluita, jotka tarjoavat virikkeitä viettää vapaa-aikaa. Uusi Suomen malli on luonut koulun ja harrastusten yhdistämiseen kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia ja laajentanut lasten mahdollisuutta osallistua matalalla kynnyksellä harrastustoimintaan. Mikä vahvistaa lasten ja nuorten sisäistä resilienssiä ja samalla kasvattaen tervettä itsetuntoa ja siten ennalta ehkäisten syrjäytymistä. Toisaalta kunta voi olla mukana myös tarjoamassa huipputason suorituspaikat vaikkapa liikunnan ja kulttuurin saralla lahjakkaille lapsille ja tarjota näin harrastuksesta urapolun kohti ammattia.

Aikuistuvan ja itsenäistyvän nuoren palveluissa toisen asteen opinnot muovaavat pitkälti tulevaisuutta. Moni kunta tarjoaa itsenäisesti lukio-opetusta, mutta ammatillinen koulutus on monesti keskitetty suurempiin yksiköihin. Niiden kohdalla, jotka hakevat urapolkujaan koulun opinto-ohjuksella ja vaikkapa nuorisotyöllä on suuri vaikutus nuoren elämässä.

Kuntien hyvinvointitehtävä on suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus on muuttamassa merkittävällä tavalla kuntien tehtäväkenttää, kun sosiaali- ja terveyspalveluita ollaan siirtämässä uusille hyvinvointialueille. Tällöin monet kuntalaisten palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Lasten ja nuorten palveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet merkittävässä roolissa niin perheiden kuin lasten ja nuorten arjen tukena. Jatkossa suuri haaste onkin varmistaa, että uudet yhteistoimintamallit takaavat saumattoman ja oikea-aikaisen palveluketjun lasten ja nuorten elämän tueksi.

Jokainen kunta on erilainen ja omaleimainen. Jokaisella kunnalla on lasten ja nuorten osalta omanlaisensa haasteet. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus itse päättää siitä, millainen on hyvä elinympäristö oman kunnan lapsille ja nuorille.

Aloitan työn erityisasiantuntijana Kuntaliitossa 1.3.2021

 Uusi kevät, uudet tuulet! Kiitos Aksilan kehittäjätiimi, työkaverini #epshp!

Otan vastaan

Kuntaliitto - Kommunförbundet

sote-yksikössä erityisasiantuntijan tehtävän maaliskuusta alkaen.

Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisyksikkö Aksilassa pitkään tehty työ jatkuu osaltani kansallisella tasolla. #yhteistyö #hyte #sote

Kuva: EPSHP

Yhteisöllisyys, osallisuus, korona ja kuntavaalit

 

Korona aikana yhteisöllisyyden kaipuu on noussut arvoon arvaamattomaan. Ihmiset joilla on perhe ovat paremmassa asemassa kuin yksin asuvat perheettömät, joiden yhteisö on rakentunut työyhteisöstä, seurakuntayhteisöstä taikka torikahvila yhteisöstä. Kuuluessamme johonkin yhteisöön; olemme osa jotain isompaa kokonaisuutta, millä on merkitys.

Etelä-Pohjanmaa on aktiivisten järjestöjen luvattu maa. Vanha kökkä-kulttuuri elää ja kukoistaa. Järjestöt ovat se liima, mikä liimaa ihmisiä, yhteiskuntaa, kuntaa, palvelujärjestelmää yhteen vertaistuellaan ”ihminen ihmiselle”. Olen iloinen, että monet seurat, seurakunnat ja vapaaehtoiset ihmiset ovat olleet korvaamaton apu erityisesti ikäihmisille korona aikana. Nämä vapaaehtoiset ovat toimittaneet kauppakassin lisäksi tärkeän viestin vastaanottajalleen – olet tärkeä. Tunne merkityksellisyydestä rakentuu pienistä läsnä olevista hetkistä, jolloin ahdistus ja pelot hälvenevät. Kaikki vapaaehtoistoiset kertovat aina saavansa enemmän kuin antavansa.

Kuntavaalit tulisi olla yhteisöllisyyttä lisäävä kokemus, missä kaikki kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan millaista kaupunkia rakennetaan yhdessä. Kuntapolitiikka on lähidemokratia, missä kaikki ovat ”samassa veneessä”. Valtuutetut asuvat ja elävät samassa yhteisössä, kaupungissa muiden kuntalaisten kanssa. Miten voisimme lisätä yhteisöllisyyttä korona-aikana? Nopea vastaus on tietenkin virtuaalisesti. Suomi onkin tehnyt digi-loikan puolessa vuodessa, joten virtuaalisia työkaluja löytyy. Haaste silti on, että miten päästään aitoon vuorovaikutukseen ehdokkaiden, puolueiden ja kansalaisten kesken digitaalisesti? Kaikilla ei ole tietotaitoa/ laitteita osallistua virtuaalikeskusteluihin. Kuntavaaleissa keskustellaan aina paikallisista asioista ja siksi keskustelijoina tulee olla omat paikalliset ihmiset, ehdokkaat ja kuntalaiset. Vaalit pakottavat ehdokkaat jalkautumaan eri puolelle kaupunkia ja kohtaamaan (turvavälein) kuntalaisia. Tunne siitä, että kaikki pääsevät keskustelemaan ja vaikuttamaan on tärkeää osa yhteisöllisyyden tunnetta ja pidämme kaikki mukana oman kaupunkimme kehittämisessä.

 

EPSHP:n Perhetalon ja Seinäjoen kaupungin perhekeskus Aalloko saman katon alle?

 

Seinäjoen kaupungin neuvolapalvelut ovat tällä hetkellä Huhtalantie 10 kiinteistön viereisessä parakissa. Uuden perhekeskus Aallokon suunnittelu on meneillään. Samoin erikoissairaanhoidon lasten osastot ja poliklinikka on myös parakissa keskussairaalan vieressä. Uuden lasten – ja naisten tautien yhteisrakennus Perhetalon suunnittelu nykyisten synnytyssalien läheisyyteen on myös käynnissä. Tämä on erikoissairaanhoidon sisäisten toimintojen kannalta järkevää, että lasten erikoislääkärit toimivat synnytyssalien välittömässä läheisyydessä.

Nyt kun Aallokon rakentamiseen on tullut viive, johtuen paikan vaihdoksesta asemalle, valtion tonttikauppojen hitaudesta ja sitä kautta aseman seudun suunnittelu haasteista. Voisiko tilanteen arvioida vielä uudelleen ja yhdistää nämä kaksi hanketta yhteen? Sairaalanmäellä on tonttimaata, joten se ei olisi esteenä.   Tämä olisi raskaana olevien äitien näkökulmasta järkevää, koska riskisynnyttäjät joutuvat käymään äitipoliklinikka kontrolleissa normaali äitiysneuvoloiden lisäksi. Synnytyssalien kätilöt olisivat lähellä ja synnytyspelkoiset voisivat helposti olla yhteydessä erityiskysymysten osalta suoraan kätilöihin. Erilaisten perhevalmennusryhmien vetäminen samoissa tiloissa olisi sujuvaa.

Aallokon ja Perhetalon yhteissuunnittelu- ja rakentaminen säästäisi yhteisiä verorahoja runsaasti. Uudenlainen kokonaisvaltainen perhekeskus olisi vetovoimainen osaamiskeskus, jollaista tarvitaan alueelle koordinoimaan hoitoketjuja ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

 

Y-talo (missä on yhteispäivystys) suunniteltiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin ja erikoissairaanhoidon kanssa yhteiseksi. Yhteissuunnittelu ei taannut yhteistä toimintaa, mikä on tietenkin ymmärrettävää, kun tiloissa toimi kahden organisaation henkilökuntaa. Työntekijöitä johdettiin eri ohjeistuksin ja molemmilla oli erilainen toimintakulttuuri. Päivystysasetuksen tultua voimaan 2019 Y-talossa toimii vain yksi yhteinen päivystys. Seinäjoen kaupungin kustannukset nousivat yhteispäivystyksen myötä 11 milj. euroa, mikä oli ennustettavissa. Kustannusten hillitsemiseksi Seinäjoen tulee panostaa varhaisempiin palveluihin, että päivystyksestä haetaan vain päivystyksellistä apua.

 

Olisiko harkinnan paikka uudelle kaupunginjohtajalle ja uudelle sairaanhoitopiirin johtajalle käydä Aallokon ja Perhetalon yhteissuunnittelu läpi. Tässä yhteishankkeessa molemmat säästäisivät rahaa.

Soteuudistus ja korona

 

Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnallisen sote-uudistuksen Kick Off-tilaisuus pe 23.10.20, missä osallistujana oli paljon sote-ammattilaisia, järjestöjen toimijoita sekä myös päättäjiä ja johtajia. Sote-uudistusta lähdetään nyt viemään käytännön tasolla eteenpäin. Kyseessä on iso yhteiskehittäminen, mihin tarvitaan kaikki mukaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi eli oikea aikaiset palvelut asiakkaalle.

 

Tämä on kolmas sote-malli, missä itse olen mukana. Ensimmäinen oli Erityisvastuualue, ERVA-malli, mikä lähti yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvasta sote-alueista. Seuraava oli maakunta-malli, missä keskussairaalat olivat keskiössä. Lisähaasteeksi tuli, että samaan aikaan haluttiin kehittää myös muuta valtion aluehallinnon ja muun maakuntahallinnon mukaan ottamista soteen. Kuten tiedämme nämä edelliset uudistukset eivät toteutuneet.  Kehittämistyön näkökulmasta voi ajatella, että kaikki kierrokset ovat olleet tärkeitä. ERVA-mallissa luotiin pohja Yhteistoiminta-alueista (YTA), jolloin estettiin yliopistosairaaloiden kilpailu keskenään ja keskitettiin korkein lääketieteellinen osaaminen eri yliopistosairaaloihin. Myös perusterveydenhuollon kehittämiseen ERVA-alueilla saatiin uudenlaista vertaistukea ja vertaisarviointia. Hyödyt maakunta-mallista jäivät Etelä-Pohjanmaalla vähäiseksi, koska yhteinen tahto puuttui ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntayhtymää ei saatu synnytettyä.

 

Nyt käynnistynyt peruspalveluita vahvistavalla mallilla on varmastikin parhaimmat mahdollisuudet onnistua. Aikaisemmat mallit ovat lähteneet organisaatioiden intresseistä, mutta tässä uudistuksessa lähdetään asiakkaasta ja hänen tarvitsemistaan palveluista.

Tässäkin mallissa on paljon haasteita, koska peruspalveluita toteutetaan hyvin eri tavoin eri alueilla. Miten asiakkaan näkökulmasta oikea aikaisuus ja saavutettavuus toteutuvat tasa-arvoisesti? Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon kehittämistyötä yhtenäisten toimintatapojen saamiseksi. Liikkuvia palveluita on vain kotihoito ja kotisairaanhoito. Tämän ajan haaste on saada digipalvelut toimimaan ja ohjaamaan asiakasta oikeaan aikaan palveluihin.

 

Kaatuuko tämä sote-valmistelumalli nyt koronaan, kun sote-ammattilaisten työpanos menee koronan ennalta ehkäisyyn, jäljittämiseen ja hoitamiseen? Tämä on tietenkin riski, mutta toisaalta korona on osoittanut, miten haavoittuva yhteiskuntamme on pandemioiden iskiessä. Suomi on selvinnyt kokonaisuudessaan hyvin verrattuna moniin Euroopan maihin. Tästä on kiittäminen Suomen hallitusta, joka on ottanut velkaa jakaakseen rahaa niin yrityksille kuin kunnille. Työtä pitää jatkaa, jotta tuki kohdistuisi oikein.

 

 

 

 

 

 

 

YT- menettelyiden kustannushyödyt tuovat yleensä vain tilapäisen säästön

 

 

Seinäjoen kaupunki on päättänyt käynnistää koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut erittäin haasteelliseen aikaan. Korona on nostamassa uudelleen päätään tai siihen on ainakin varauduttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on paiskinut hullun lailla töitä koko kevään estääkseen Koronan leviämisen alueellemme. Monen pitkäaikaissairaan normaalit kontrolliajat ovat jääneet väliin ja riskinä on ongelmien kasautuminen. Perusterveydenhuollon puolella lomautusten tuoman vaje mm. lääkäreiden vastaanotto-ajoissa paikataan ostolääkäreillä, mikä on kalliimpaa ja hoidon jatkuvuutta haittaava, koska hoitotakuu edellyttää vastaanotto aikojentarjoamista. Seinäjoen kaupunki on alibudjetoinut jo vuosia sote-rahoituksensa. Viime kaudella odotettiin maakunnan tulevan ja sitä kautta tuovan tarpeellisen rahoituksen palveluiden tuottamiseen per asukas. Näin ei käynytkään.

 

Opettajat ovat myös ammattikuntana olleet Korona-talkoissa. He ovat toteuttaneet etäopetusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki- ja erityisopetusta ei tietenkään Koronan vuoksi voitu tarvitseville tarjota, joten kirittävää on paljon nyt syksyn aikana. Tähän Seinäjoki onkin saamassa lisärahoitusta. Opetusministeri Li Anderssonin ilmoitus, että kunnilta voidaan periä Korona tuki pois, mikäli kunta lomauttaa opettajia. Tähän Heikki Vierula kommentoi tuoreeltaan Ilkka-Pohjalaisessa, että saatu tuki kohdennetaan Seinäjoen kaupungissa erityistä tukea vailla oleville lapsille. Itse koen asiassa kuitenkin suuren huolenaiheen päteekö ”selvitys” ministeriössä?

 

Todelliset säästöt kunnissa ja kuntayhtymissä tulee rakenteita muuttamalla ja hoitoketjuja tiivistämällä. Hyvänä esimerkkinä on osaamiskeskus, kuntayhtymä Eskoo, missä puolessa vuodessa on uudistettu organisaatiota, laadittu uusi strategia, vähennetty henkilökuntaa pysyvästi mm. liiketoimintasiirroin. Eskoossa on käyty YT neuvottelut yhteisymmärryksessä ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyys on käyty läpi tiiviisti työntekijöiden, johdon ja luottamushenkilöiden kanssa.

 

Maltti olisi nyt valttia Seinäjoen kaupungissa! Toivon, että lomautuksia katsottaisiin kokonaistaloudelliselta kannalta. Rakenteellisiin muutoksiin ja kehittämiseen on juuri nyt saatu alueelle sote-hankerahoitusta. Olisiko tämä se oikea tie edetä asiassa?

Pidetään toivoa yllä näinä vaikeina aikoina!

Elämme varsin poikkeuksellista aikaa Suomessa. Ulkorajat ovat kiinni ja jopa Suomen sisällä Uusimaa eristetään muusta maasta. Lapseni (nuoret aikuiset) jäävät rajan toiselle puolen ja se hieman mietityttää henkisesti.

Me kaikki olemme nyt uuden tuntemattoman edessä. Koronavirus on muuttanut työtapojamme jo nyt vähintään väliaikaisesti, ehkä osittain jopa pysyvästi. Kokoukset, palaverit toteutetaan etänä. Etäkokoukset ovat toimineet yllättävän hyvin. Monia vähemmän tärkeitä asioita on karsiutunut pois ja kalenteri tyhjentynyt.

Nyt on ollut aikaa ulkoilla ja kevät on alkamassa. Auringonvaloa tulvii aina vaan enemmän – viikonloppuna siirrytään kesäaikaan, mikä kertoo virallisesti kevään alkaneen. Taloudellisia uhkakuvia leijuu ilmassa ja pelko tulevasta. Toivoa ei saa menettää!

Haastankin meidät kaikki näkemään tämän vaikean tilanteen myös mahdollisuutena: voiko koronaviruksesta seurata myös jotain hyvää?

Miten ratkaistaan hoitajapula?

Suomessa on suuri hoitajapula. Erityisesti terveydenhuolto kärsii pahenevasta sairaanhoitajapulasta. Vakituisiin virkoihin vielä saadaan työntekijöitä, mutta sijaisuudet jäävät usein täyttämättä. Suomessa on tällä hetkellä 70.000 koulutettua sairaanhoitajaa muissa tehtävissä tai ulkomailla. Vaasan rannikolta on helppo lähteä Ruotsiin tai Norjaan, missä palkat ovat kaksin tai kolminkertaiset. Monet käyvät ”tienaamassa” ja palaavat ehkä myöhemmin takaisin, mutta osa koulutetuista hoitajista jää ulkomaille.

Virosta on vastaavasti tullut pääkaupunki seudulle paljon hoitajia paremman palkan vuoksi ja he ovat paikanneet siellä olevaa hoitajapulaa. Kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta on pyritty saamaan koulutettuja hoitajia ovat olleet hyviä. Hoitajien pysyminen pimeässä Pohjolassa on ollut haaste.

Miten saataisiin sairaanhoitajat pysymään Suomessa ja ammatissaan? Nopeasti voi luetella työelämässä olevat haasteet: kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne, alhainen palkka työn vaativuuteen nähden, osaamista ja kouluttautumisesta ei hyödynnetä/ palkita työelämässä.

Voiko eduskunta vaikuttaa näihin asioihin – kyllä voi!

Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 on vastaus siihen, että hoitajien työmäärän minitaso on määritelty. Tällöin kiire ja riittämättömyydentunne vähenee. Palkka on myös tärkeä, mutta mielekkäällä tavalla tehty työ palkitsee monia.

Hoitoalalle on edelleen kaksinkertainen määrä hakijoita, joten hoitajien lisäkoulutus on myös tärkeää. Väestön vanheneminen ja hoitajien eläköityminen pahentavat hoitajapulaa.

Tähän asiaa tulee tarttua välittömästi!

Tarja Tenkula

sairaanhoitaja, TtM, ylihoitaja

Seinäjoen valtuuston jäsen

Sote-lautakunnan puheenjohtaja

Sote kaatui – menivätkö valmistelurahat hukkaan?

Nykyinen Sote-malli kaatui. Moni varmasti miettii, menivätkö valmistelurahat hukkaan?

Osa rahoista varmastikin meni hukkaan, mutta myös hyvää kehittämistyötä saatiin perustasolla aikaan. ammattilaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa. Tämä yhteiskehittäminen ammattilaisten, järjestöihmisten ja asiakkaiden kanssa tehtiin, on merkityksellistä ja tärkeää.

Lape-hanke, missä lasten ja perheiden palvelut kootaan yhteen - on ollut tärkeä hanke, mitä tulee jatkaa. Käytännön ongelmana on ollut erilaisten toimijoiden suuri määrä lasten ja perheiden ympärillä. Vahva halu – ja tahtotila kunnissa ja alueella on tukea paremmin lapsia ja perheitä, joten tästä on hyvä jatkaa.

I & O- hanke, missä kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa. Tätäkin työtä tulee jatkaa aktiivisesti, yhteisen vision pohjalta kunta- ja yhteistoiminta-alueittain. Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin ja maakunnan sisällä alueelliset erot ovat suuria.

STM:n terveyttä edistävissä kehittämishankkeissa, jotka ovat olleet myös osana sote-valmistelua. Saatiin hyviä käytäntöjä mm. vaikuttavien elintapaohjauksen saralla. Hankkeissa keskiössä on ollut asiakas ja hänen hyvinvointinsa. Toiminta-malleja tulee jatkaa, olipa sote-malli mikä hyvänsä.

Kaikissa edellä esitetyissä hankkeissa on opittu tuntemaan eri toimijoita yli organisaatio rajojen. Alueen toimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi ja yhteiskehittäminen pääsi hyvään alkuun. 

Eduskunnan jäädessä vaalilomalle, keskustelut tulevaisuuden sote-uudistuksesta siirtyvät vaalikentille. Vaalit ovatkin oivallinen hetki kuulla ja keskustella ihmisten toiveista ja tarpeista kaikkien palveluiden osalta. SDP:n esittämä sote-kuntamalli tukee loistavasti hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä, koska tähän HYTE-työhön tarvitaan mukaan kaikki kunnan toimialat. Näin nyt saadut hyvät toimintamallit ja kehittämistyö ei valu hukkaan.

Tarja Tenkula

Terveystieteiden maisteri

Kansanedustaja ehdokas, SDP

Seinäjoki

Onko elämää soten jälkeen?

Monet miettivät, ehtivätkö sote-lait eduskunnassa päätökseen. Mitä jos aika loppuu kesken? Itse en koe soten kaatumista katastrofina, koska eri puolilla Suomea on kehitetty julkisia palveluita. Ne maakunnat, jotka ovat tehneet vapaaehtoisen kuntayhtymämallin voivat jatkaa kehittämistyötään omalla johtamisjärjestelmällään. Muiden maakuntien mm. Etelä-Pohjanmaan tulee ratkaista nopeasti, miten jatketaan, ettei julkisten palveluiden kehittäminen ja johtaminen pysähdy. Neljän vuoden aikana on kehittämistyötä tehty erilaisten hankkeiden pohjalta. Kaikki ne hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat siirrettävissä tulevaan sote-uudistusmalliin, mikä se sitten tulevaisuudessa onkaan. Toivon, että pääpaino on vahvasti julkisella sektorilla sen johtamisessa ja kehittämisessä. Nyt on jo huomattu, että yksityissektori ei ole kiinnostunut laajasta vastuusta monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta.  

Etelä-Pohjanmaalla perusterveydenhuollossa on meneillään osittain Sitran rahoittama ”liiga-valmennus”, missä palveluita kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Uskon, että mielikuva muuttuu tai on jo muuttunut kankeasta ja ankeasta terveyskeskuksesta asiakkaan tarpeet laajasti huomioivaksi palvelupisteeksi. Alueen kaikki terveyskeskukset ovat tässä kehittämistyössä mukana. Yhteisiä prosesseja on hiottu siten, että asiakas/ asukas saa hyvää palvelua eri puolilla aluetta. Terveyskeskusten saama palaute on jo nyt hyvää. Suurin haaste onkin ajan saaminen hoitajalle tai lääkärille. Miten tämä ratkaistaan?

Ainoa kestävä ratkaisumalli on, että ihmisten palveluihin panostetaan rahaa, resursseja ja osaamista. Tällöin ihmiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä ja se tuo säästöjä. Nyt tarvitaan lisää koulutuspaikkoja sekä lääkäreille ja sairaanhoitajille. Koulutuspaikkojen lisäämistä tarvitaan myös työntekijöiden eläköitymisen vuoksi. Terveyden ja sosiaalihuollon opiskelupaikat ovat erittäin suosittuja. Hakijoita on joka vuosi kaksinkertainen määrä opiskelupaikkoihin nähden. Hoitajien osalta soveltuvuuskokeet ovat palautettu muutamien vuosien jälkeen, mikä tehostaa osaltaan ammatinvalinnan ohjausta.

Julkisuudessa vellovat uutisoinnit yksityisten hoivalaitosten laiminlyönneistä ovat avanneet monien silmät hoivalaitosten arjesta. Kuntien vaikea talous on houkuttanut ulkoistamaan palveluita ja se on luonut suuremmat markkinat mihin kansainväliset terveysjätit ovat halunneet tarttua. Suuret firmat pärjäävät hintakilpailussa hyvin, jolloin ne ovat päässeet markkinoille syöden samalla pieniä kilpailijoita pois. Aitoa kilpailua on jatkossa vaikea saada, koska monopolit ovat jakaneet markkinat. Kunnissa hankintalaki edellyttää kilpailuttamaan kakki palvelut. Hankintalakia tuleekin muuttaa siten, että ihmisten palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Tulevaisuudessakin tarvitaan myös yksityisiä toimijoita, mutta pelisäännöt tulee laatia selkeiksi ja läpinäkyviksi. Tulosta ei voida ottaa hoitajien selkänahasta tai tarjoamalla asiakkaille ala-arvoista palvelua.

Tarja Tenkula

ylihoitaja

sdp:n kansanedustajaehdokas

Vaikuttamisen imussa jo yli 30 vuotta!

Minun isä Pentti sanoi aina, että "Ei saa valittaa, jos ei pyri vaikuttamaan.". Tämä ajatus mielessäni olen tehnyt vaikuttamistyötä jo yli 30 vuotta.

Mukavaa, että löysit blogi sivuni!

Kirjoituksiani vuosien varrelta löytyvät aikajärjestyksessä alta. Voit etsiä kirjoituksia myös eri teemoista.

Pidetään yhteyttä!

tarja.tenkula@seinajoki.fi

Seuraa minua somessa, keskustellaan!

Facebook
Twitter
Instagram

#tenkula #sairaalanmäeltä #eteläpohjanmaa #hyvinvointi #terveydenhoito  #tenkulaeduskuntaan

Blogi 13.8.18 Kehitys perustuu hyvään infraan

Talouden- , tulevaisuuden ja yhteiskuntatieteiden tutkijat ovat tuoneet Suomen kartalle ns. kasvukäytävät. Kasvukäytävä luo elinvoimaa, mikä vetää asukkaita, työpaikkoja ja investointeja puoleensa magneetin tavoin. Suomessa kulkee kaksi vahvaa kasvukäytävää: Turku-Pietari akseli ja Helsinki – Seinäjoki akseli. Kasvun edellytyksiä on pyritty vankentamaan mm. tie- ja ratahankkein, että ihmiset- ja tavarat voisivat liikkua nopeammin kasvukäytävällä ja tämä liike parantaa kasvua.

Huolenaiheeni on, että pohjoiseen tuleva kasvukäytävä yskii Tampereelta pohjoiseen. Kaksoisraide puuttuu edelleen väliltä Tampere-Seinäjoki koko matkalta. VR:n ratahanke- listalla vv. 2015-2025 sitä ei myöskään ole listattu. Viime vuonna kaksoisraide pätkiä valmistui välille Kokkola- Oulu, mikä nopeutti 1h matka-ajassa välillä Helsinki-Oulu. Tätä pohjoisen yhteyttä voitaisiin edelleenkin nopeuttaa, jos nyt ”tulppana” olevalle välille Tampere- Seinäjoki saataisiin kaksoisraide. Seinäjoki on risteysasema edelleen, mistä lähtee Vaasaan ja Haapamäelle henkilöliikennettä sekä tavaraliikenne-rata Kaskisiin. Jos/ kun junat joutuvat odottelemaan risteysasemalla toisia junia, koko pohjoiseen menevä junaliikenne seisoo.

Suomen hallitus on aloittanut budjetti-käsittelyn. Talousnäkymät ovat positiivisia ja nyt tällaiset kestävää kehitystä tukevat, elinvoimaa lisäävät investointi-hankkeet pitäisi laittaa ykkös-koriin. Koko Suomi tarvitsee hyvää ja vahvaa perus infraa, että se pysyy globaalissa kilpailussa mukana. Kasvukäytäviä pitää ”ruokkia” niin ne ovat kuin verisuonisto joka levittää hyvää laajalle alueelle.

Ei veronalennuksia vaan kestäviä investointeja Suomen hallitukselta toivoen,

Tarja Tenkula

Ilkka-Lehti Mielipidesivulle 1.9.2018

                                                                                                                   

Uusi terveyskeskus (Huhtalantie 10 korvaava rakennus) Pohjaan VR:n tontille

Seinäjoen kaupunginhallitus on päättänyt hakea STM:ltä poikkeuslupaa uuden terveyskeskuksen rakentamista varten. Vanha terveyskeskus Huhtalantie 10 on rakennuksena ns. tiensä päässä ja väliaikaisia tiloja joudutaan hankkimaan ylimenokaudeksi.

Seinäjoki tarvitsee ajanmukaisen, helposti saavutettavan ja kaikki terveyspalvelut kokoavan uuden terveysaseman. Seinäjoella väkimäärä kasvaa ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi kaupungin tulee investoida joko omassa budjetissaan tai kiinteistöyhtiönsä kautta tähän. Nykyisessä sote-uudistuksessa on tehty paljon töitä sen puolesta, että sekä sosiaali- ja terveyspalvelut löytyisivät saman katon alta. Uuteen rakennukseen on tarkoitus koota niitä terveyspalveluita yhteen, joilla on nykyisin olemassa oleva tilantarve. Palveluiden sote-integraatiota täytyy kehittää erilaisten toimintamallien muodossa, tämän rakennusinvestoinnin kautta kaikki toiveet eivät valitettavasti toteudu. Edes kaikki nykyiset toiminnot Huhtalantie 10 osalta eivät mahdu 6600 m2 hankesuunnitelmaan.

Kaupungin virkamiesryhmä on pohtinut kuumeisesti paikkaa, missä olisi riittävästi rakennusoikeutta, tontti tulisi olla lähellä keskustaa, joukkoliikenteen lähettyvillä sekä tietenkin riittävästi parkkipaikkoja.

Mielestäni paras paikka olisi Pohjan kaupungin osassa, nykyisellä VR:n ruostuneiden raiteiden, käytännössä ”rojuvaraston” raiteiden päällä. Tämä paikka olisi ydin keskustassa. Se edellyttäisi tosin kevyenliikenteen ylikulun eli putken rakentamista raiteiden yli, mistä helposti pääsisi lastenvaunuilla, pyörällä ja tietenkin kävellen. Tämän katetun ylikulun rakentaminen toteutuisi ja se yhdistäisi viimeinkin Pohjan kaupungin osan kantakaupunkiin. Terveyskeskuksen sijainti aseman seudulla vauhdittaisi puolestaan aseman seudun liikeinvestointien liikkeelle lähtöä, koska terveyskeskuksen rakentaminen sen välittömään läheisyyteen tietää liikennevirtoja aseman seudulle. Terveyskeskuksen rakentaminen aseman puolelle erillisenä rakennuksena on haaste, koska silloin se olisi liikaa riippuvainen muista rakennusinvestoinneista.

Tässä hyvässä ideassa – avaruuden pääkaupungissa - on ainoastaan yksi heikkous: Harmillisesti toisen tontille ei voi rakentaa. Eli VR:n tulisi ensin myydä maat Seinäjoen kaupungille, että kaupunki voisi kaavoittaa alueet ja suunnitella alueen rakentamista. On käsittämätöntä, että valtion/ VR:n kanssa maakauppojen tekeminen on niin hankalaa. Valtio tarvitsisi kuumeisesti rahoja mm. valtion velan vähenemiseksi ja lisäraiteiden rakentamiseksi.

Kuntajohtomme on menossa ministeri tapaamisiin, mistä tärkeimpänä pidän Bernerin juttusille pääsyä. Toivoisin näissä neuvotteluissa kahta asiaa: maa-alue kauppojen syntymistä VR & kaupunki sekä kaksoisraidetta välille Tampere Seinäjoki. Toivon myös alueemme kansanedustajilta aktiivista toimintaa näiden asioiden eteenpäin viemiseksi.

Tarja Tenkula

sdp:n valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen